Tunnetut vasemmistoliittolaiset ottivat sosiaalisessa mediassa viikonloppuna tiukastikin yhteen itsenäisyyspäivän Kiakkovierastapahtumasta. Väkivaltainen mekkalointi tuomittiin, mutta tapahtuman taustalle riitti ymmärtäjiäkin.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki otti tiukasti kantaa rähinöintiä vastaan Facebookissa:
– Moni on sitä mieltä, ettei itsenäisyyspäivänä saa osoittaa mieltä. Itse olen sitä mieltä, että itsenäisyys ja vapaus tarkoittaa nimenomaan mm. oikeutta osoittaa mieltä ja kritisoida yhteiskuntaa tai vaikkapa itsenäisyyspäiväjuhlia, räväkästikin. Mutta jos mielenosoittaminen riistäytyy ikkunoiden rikkomiseksi ja rähinöinniksi, esiin ei nouse mielenosoituksen teemat. Eilen kävi juuri niin.
Arhinmäen on taas kerran väitetty olleen itse organisoimassa kymmenen vuoden takaisia Kuokkavierasjuhlia, jolloin myös osoitettiin mieltä itsenäisyyspäivänä. Arhinmäki oli kuitenkin paikalla Kansan Uutisten toimittajana. Todisteena tästä KU:n verkkolehti julkaisee myöhemmin tänään uusintana Arhinmäen joulukuussa 2002 tekemän reportaasin.
Vasemmistoliiton entinen varapuheenjohtaja Risto Kalliorinne laittoi kiukkuisen kommentin:
– Jos tämä rettelöitsijäporukka kokee muka olevansa jotenkin vasemmalla, niin ilmoitan että minun vasemmistoni toimii järjestäytyneesti ja ilman väkivaltaa. Tämä touhu oli ihan per***stä.
”Liikaa kauhistelua!
Kansanedustaja Anna Kontulan mielestä tapahtunutta kauhistellaan liian paljon. Hän sanoo maanantain Iltalehdessä lukeneensa mielenosoituksen taustalla olleiden henkilöiden tekstejä, jotka keskittyivät yhteiskunnan eriarvoisuuteen ja herravihaan.
– Viestin perusajatuksessa ei ole vikaa, mutta viestin välittäminen vihan ja katkeruuden kautta sai minut itseni jättäytymään tapahtumasta pois.
Kansanedustaja Silvia Modig kommentoi työmatkallaan, ettei ole koskaan tukenut ”black bloc -meininkiä”.
– Siihen meni itselläni maku Euroopan globalisaation vastaisissa miekkareissa, joissa aina muutama sai koko homman vesittymään ja median mielenkiinnon kiinnittymään aivan vääriin asioihin. Aivan kuten mansessa kävi. Tätä kritisoin, en pyrkimystä tai ajatuksia mielenosoituksen takana.
Mikä oli viesti?
Nuorisotutkija, kaupunginvaltuutettu Veronika Honkasalo puolestaan ihmetteli ”varsinkin valta-asemassa olevien poliittikkojen someanalyysejä”. Niissä pelkästään tuomittiin väkivalta, muttei Honkasalon mielestä ollenkaan pohdittu mielenosoituksen syitä tai sen kontekstia.
– Mielenosoittajien tuomitseminen väkivaltaiseksi roskajoukoksi antaa helposti syyn olla pohtimatta vakavasti sitä, mikä yhteiskunnassamme on tällä hetkellä varsinkin nuorten näkökulmasta pahasti vialla. Mikä on se sosiaalinen tilanne, joka puskee tuhoamaan kaiken ympärillä olevan? Entä mikä oli niiden mielenosoittajien viesti, jotka eivät väkivaltaan turvautuneet, toimivat toisin tai seurasivat vierestä?
Tapahtumaan kuljetusta järjestäneeseen Sitoutumattomaan vasemmistoon kuuluva demokratiatutkija Veikko Eranti pohti Helsingin Sanomissa, että tapahtuman taustalla oli yhteiskunnallista kärjistymistä.
– Koko syksy on puhuttu hallituksen rakennepaketista ja siitä, mistä leikataan ja miten paljon. Ei ole yllättävää, että nyt tapahtui tällainen aika klassinen, luokkataisteluun viittaava välikohtaus.