Edessä unionin tuomioistuin ja kovat uhkasakot?
Euroopan komissio kovistelee Suomea kabotaasilainsäädännöstä.
Komission käsityksen mukaan Suomen lainsäädäntö estää EU-asetuksen vastaisesti muiden EU-maiden kuljetusyrityksiä toimimasta Suomen teillä.
Suomen on vastattava joulukuun puoliväliin mennessä komission ns. pilot-kyselyyn, joka on esiaste asian viemisessä Euroopan unionin tuomioistuimeen. Siellä Suomi voidaan tuomita suolaisiin uhkasakkoihin, kunnes asia on saatettu unionilainsäädännön edellyttämälle tolalle.
Kiista koskee EU:n kabotaasisäännöksiä, jotka kertovat millä ehdoilla toisen EU-maan rekisterissä oleva rekka saa harjoittaa kuljetustoimintaa toisessa EU-maassa. EU-komission tavoitteena on kabotaasisäännösten harmonisointi sallivampaan suuntaan ja viime kädessä maantiekuljetusten avaaminen täydelle kilpailulle koko EU:n laajuisessa tieverkossa.
Suomessa kabotaasiliikenteen avaamista on vastustettu, koska sen katsotaan vääristävän kilpailua kuljetuksista suomalaisyritysten tappioksi ja lisäävän harmaata taloutta.
Suomessa kabotaasia harjoittavat erityisesti Virosta lasteja Suomeen tuovat yritykset.
Pienillä palkoilla, heikoilla työsuhteen ehdoilla ja vapaina suomalaisyrityksille asetetuista velvoitteista toimivat ulkomaalaiset yritykset saavat suhteetonta kilpailuetua kuljetusten hinnoittelussa ja syrjäyttävät suomalaisia kuljetustyrityksiä ja ammattikuljettajia.
Suomella ja komissiolla eri tulkinnat
EU:n nykysäädökset määrittelevät kabotaasikuljetukset tilapäiseksi toiminnaksi ja sallii korkeintaan kolme kuljetusta seitsemän päivän aikana ajoneuvon tulosta maahan.
Suomen laissa toiminnan tilapäisyyttä korostetaan lisäsäädöksellä, joka sallii korkeintaan kymmenen kuljetusta kolmen kuukauden aikana.
Lisäksi EU-komissiota häiritsee Suomen määritelmä, joka tulkitsee yhden kuljetusreissun aikana tapahtuvat kuorman välipurut kunkin yhdeksi kabotaasikuljetukseksi. EU-komission mielestä välipurut ovat yhtä ja samaa kuljetusta.
Komission tulkinnassa yksi kabotaasikuljetus tarkoittaa uuden kuorman ottamista ja toimittamista määränpäähän.
Kyllönen kirjelmöi
Komissio vaati viime kesäkuussa Suomelta selvitystä siitä, mikseivät Suomen säädökset vastaan EU-lainsäädäntöä. Suomi vastasi EU:n liikenneasioista vastaavalle virolaiselle komissaarille Siim Kallasille liikenneministeri Merja Kyllösen (vas.) allekirjoittamalla kirjeellä elokuun lopulla. Siinä myönnetään komission perustelujen olevan joiltakin osin vakuuttavia.
Kirjelmässä kuitenkin todetaan, ettei vika ole pääosin Suomessa vaan EU:n kabotaasipykälissä. Niiden arveltiin tulkinnanvaraisuutensa vuoksi saavan erilaisia tulkintoja eri jäsenmaissa.
Kyllösen kirjelmässä kehotetaankin EU:ta muuttamaan kabotaasisäädöksiään tai vähintäänkin selventävän niitä. Lisäksi Kyllönen korosti Suomen säädösten tarkoitukseksi harmaan talouden ja epäterveen kilpailun vastustamisen.
Hallitusneuvos Jorma Hörkkö arvioi EU-komission reaktion Suomen joulukuussa annettaviin pilot-vastauksiin tulevan melko nopeasti ensi vuoden alkukuukausina.
Hänen mukaansa myös Tanska on Suomen kanssa samanlaisessa tilanteessa. Hörkkö arvelee, että komissio saattaa niputtaa Suomen ja Tanskan tapaukset ja päättää jatkotoimista samaan aikaan.