Miltä näyttää suomalainen yhteiskunta sosiaalitieteilijän silmin?
Jyväskylän yliopiston sosiaalityön professori Mikko Mäntysaari on juuri sopivasti virittäytynyt haastatteluun, kun hän on edellispäivänä lukenut nuorkokoomuslaisten Henri Heikkisen ja Antti Vesalan pamfletin Elämää hyvinvointivaltiossa.
Vaikka nuorkokoomuslaisten pamfletin tyylilaji poukkoilee poliittisesti värittyneen teekkarihuumorin ja vakavasti otettavan politikoinnin välillä, teoksen voi katsoa heijastelevan sitä, mitä poliittisen kentän oikeimmalla laidalla ajatellaan.
Tähän asti on ollut yleisesti hyväksyttävää, että tehdään tulontasausta, josta seuraa kaikille hyviä asioita.
– He ovat liberalisteja, voisi sanoa libertaristeja. He kannattavat poliittista ja taloudellista liberalismia, sitä samaa lajia, jota muun muassa Matti Apunen, Björn Wahlroos ja tiedemaailmasta Paul Lillrank sekä Risto Harisalo ovat aiemmin tuoneet esille.
Haluaako Arhinmäki varastaa?
Nuorkokoomuslaisten mielestä kaikki verotus on luonteeltaan varkautta, josta pitäisi päästä kokonaan eroon tai ainakin saada mahdollisimman alhaiselle tasolle: He eivät hyväksy ”toisten pussilla elämistä”, vaan haluavat kaiken itselleen. Heidän mielestä vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki ”käytännössä ehdottaa, että valtion pitäisi väkivallalla uhaten varastaa muutamilta, voidakseen jakaa sen eteenpäin haluamallaan tavalla”.
– He sanovat, että yli puolet tekemästään työajasta veronmaksaja työskentelee rahoittaakseen jonkun muun kuin itsensä ja perheensä elämää ja viittaavat kokonaisveroasteen korkeuteen Suomessa ja muissa pohjoismaissa. Tekijät näyttävät unohtaneen, että ovat itse syntyneet verotuksella rakennetussa sairaalassa, olleet mahdollisesti kunnallisessa päivähoidossa, käyneet peruskoulun ja lukion ja opiskelleet yliopistossa, ihan meikäläisen piikkiin, mutta kyllä minä sen sallin.
Verotuksen vastustajat sulkevat Mäntysaaren mukaan silmänsä siltä, että itsekin koko ajan käyttävät julkisia palveluja voidessaan elää turvallisessa maassa. Poliisi ja puolustusvoimat ovat verotuksen vastustajienkin turvana.
Pamfletin kirjoittajat eivät ole yksi ajatustensa kanssa. Osana verokapinaa voi Mäntysaaren mukaan pitää suurrikkaiden talletuksia veroparatiiseissa, suomalaisurheilijoiden asumista Monacossa ja Lääkäriliiton opastusta siitä, miten veroja voi välttää siirtämällä palkkatuloja yritysverotuksen piiriin.
– Valtio-opin opettajani Osmo Apunen sanoi aikoinaan, että niin kauan kuin verokapinaa ei ole, asiat ovat hyvin. Tähän asti on ollut yleisesti hyväksyttävää, että tehdään tulontasausta, josta seuraa kaikille hyviä asioita. Onhan vähän huolestuttavaa, kun tulee kirjoittajia, jotka lähtevät siitä, että verojen kerääminen on väärin ja että heillä on oikeus kaikin mahdollisin keinoin välttää verotusta.
”Tulit valmiiseen pöytään”
Mäntysaari ei lyö nuorkokoomuslaisia ensisijaisesti Marxilla vaan Augustinuksella. Hän on lainannut 300-400-luvuilla eläneeltä kirkkoisältä oman verkkobloginsakin tunnukseksi lauseen: ”Kun tulit tähän maailmaan, tulit valmiiseen pöytään”.
– On jo vuosituhantinen perinne ajatella, että hyvinvointi, joka meillä on, ei suinkaan ole pelkästään meidän aikaan saamaa. Sitä perinnettä jakavat niin kristillinen, sosialistinen kuin humanistinenkin traditio. Ne ovat länsimaisen sivistyksen kivijalkoja.
Mäntysaari toivoo uusoikeistolaisten linjausten olevan ainakin osin kokemattomuudesta johtuvia ylilyöntejä.
– Ehkä ei ole aivan loppuun asti ajateltu, mitä niistä voi seurata.
Vaikka vasemmistolla menee Suomessa todella huonosti, niin nuorkokoomuslaiset näkevät punaista ja sosialismia kaikkialla. Pohjoismainen hyvinvointivaltiokin on sosialismia ja lähes kaikki eduskuntapuolueet ovat sosialistisia tai ainakin sosiaalidemokraattisia. Maan pelastukseksi he tarjoavat liberalismia, joka riisuu valtion turhista byrokraateista.
Mäntysaari epäilee, että turhiksi on laskettu niin sairaanhoitajat, lastenhoitajat kuin opettajatkin.
Mikko Mäntysaaren laajempi haastattelu ilmestyi Kansan Uutisten Viikkolehdessä perjantaina 4. lokakuuta. Osta näköislehti