Viimeisen 50 vuoden aikana tuotetusta muovista kaikki mitä ei ole poltettu, on edelleen olemassa pienintä hitusta myöten.
Maailmassa tuotetaan 8 000 kiloa muovitavaraa joka sekunti. Se on halpaa, helppo valmistaa ja sille voi antaa loputtomasti erilaisia ominaisuuksia.
Pelkästään Intiassa muovipusseja valmistetaan yli 5 000:ssa tuotantolaitoksessa. Keniassa muovipusseja suolletaan 4 000 tonnia kuukaudessa ilman minkäänlaista kierrätysjärjestelmää.
Liemikilpikonnan sisuksista löytyi taskulamppu, nailonköysi ja lelurekka.
Vähitellen hukumme muoviin ja muutumme muoviukoiksi ja -akoiksi. Valtameriin päätyy vuodessa 6,4 miljoonaa tonnia jätettä, josta 80 prosenttia on peräisin maa-alueilta.
Koska muovi ole biohajoavaa, muovijäte muuttaa meriveden muoviliemeksi. Muovin kappaleet pilkkoutuvat yhä pienemmiksi osasiksi ja päätyvät vesistöjen kautta ravintoketjuun, ja lopulta lautasillimme.
Järisyttävät kuvat
Tampereella TR1 Taidehallissa on esillä järisyttävä Meri hädässä – Muovijäteprojekti. Näyttelyn tosiasiatiedot muovisesta maailman tilasta pysähdyttävät pohtimaan tätä mesoavaa kertakäyttökulttuuriamme monelta kantilta.
Keskivertoeurooppalainen kuluttaa noin 500 muovipussia vuodessa. Pussin hajoaminen luonnossa kestää 10–20 vuotta.
Mineraaliöljystä valmistetut lasten lelut, PET -muovipullot ja ruokapakkaukset ovat 2000-luvun alusta kiihdyttäneet voittokulkuaan kuluttamisen huolettoman rennon vastuuttomassa maailmassa. Hetkellinen hyvänolon tuulahdus ostetaan luonnon pahoinvoinnilla. Kuluttaja on rumilus.
Kalastussiima kestää 600 vuotta, muovisen kertakäyttövaipan tai pullon hajoamiseen kuluu 450 vuotta, sama aika, joka on täsmälleen kulunut uskonpuhdistaja Jean Calvinin kuolemasta.
Eli tuossa ajassa ehditään vaihtaa kertakäyttövaipat parillekymmenelle sukupolvelle ja juoda muovipulloista monenlaiseen janoon.
Toisaalta kukaan ei tiedä, kuinka kauan muovin hajoaminen kestää, koska mikään muovi ei ole vielä kohdannut luonnollista loppuaan.
Jos ja kun muovia hajottava mikrobilaji joskus maapallolle ilmestyy, sillä on edessään tuhansien vuosien työ muovimassan hajottamisessa.
Muovisia kauhutarinoita
Alan Weismanin teoksessa Maailma ilman meitä (Atena 2008) kerrotaan muovisia kauhutarinoita, miten merisaukot tukehtuvat meressä lilluviin sikspäkkien muovirenkaisiin, miten joutsenet ja lokit kuristuvat nailonverkkoihin ja ongensiimoihin.
Havaijilta kuolleena löydetyn liemikilpikonnan sisuksista löytyi taskulamppu, 30-senttinen nailonköysi ja lelurekka.
Pohjanmeren alueella tutkituista myrskylinnuista lähes kaikilta on löytynyt vatsasta niiden syömiä muovinkappaleita.
Itämeri kuuluu maailman saastuneimpiin meriin. Itämeren suojelukomission Helcomin vuonna 2007 tutkimilta rannoilta löytyi keskimäärin 92 roskaa sadalta metriltä rantaviivaa, josta 60 prosenttia oli muovia.
Algalita-merentutkimussäätiön perustajan, merikapteeni Charles Mooren mukaan merien ravintoketjun perustana oleva levistä, bakteereista, äyriäisistä, nilviäisistä, toukista ja muista mikroskooppisen pienistä organismeista koostuva plankton on korvautumassa sulamattomalla, ei ravitsevalla ainekselle, jonka määrä on jo nyt suurempi kuin luonnonravinnon.
Tyynenmeren muovipyörrettä isompi
Nykyään ei ole enää yhtään neliökilometriä merta, jossa ei olisi muovinkappaleita. Tyynen valtameren muovipyörre on halkaisijaltaan noin 1 500 kilometriä eli pinta-alaltaan suurempi kuin Keski-Eurooppa.
Mooren mukaan maailman kauppalaivat viskaavat joka päivä sumeilematta noin 640 000 muovitynnyriä mereen.
Meri hädässä tarjoaa erilaisia ratkaisumalleja muovin käytön vähentämiseksi. Esimerkiksi kierrätysmuovitonni säästää 1,5 tonnia öljyä ja kaasua. Näyttelyyn sisältyy myös erilaisia teema-tapahtumia.
Meri hädässä on kansainvälinen projekti, joka on toteutettu yhteistyössä zürichiläisen designmuseon Museum für Gestaltungin kanssa Drosos-säätiön tuella. Näyttely tulee olemaan esillä kymmenessä museossa eri puolilla Eurooppaa. Ennen Tamperetta näyttely oli esillä Zürichissa ja Hampurissa. Tampereen jälkeen näyttely siirtyy Tanskaan.
Meri hädässä – Muoviprojekti 4.8. saakka,
TR1 Taidehalli, Väinö Linnan aukio, Tampere
Lisätietoa kansainvälisestä projektista