Vasemmistoliiton puoluesihteeriksi pyrkivillä ehdokkailla on erilaisia käsityksiä perustulon toteuttamismahdollisuuksista, samoin kuin puolueen hallituspolitiikan onnistumisesta.
Kaikki viisi puoluesihteeriehdokasta oli mukana Jyväskylässä järjestetyssä ”työhönottohaastattelussa”, jossa paikalla oli puoluekokousedustajien lisäksi myös muita järjestöaktiiveja.
Vähän liian pitkiksi venyneiden esittelypuheenvuorojen jälkeen ehdokkaat pääsivät sanomaan näkemyksensä muun muassa perustulosta. Kriittisimmin perustulohankkeeseen suhtautui Jorma Mäntylä, jonka mukaan pysyväksi muuttunut massatyöttömyys on syy perustuloajatuksen ajamiseen.
– Kuvitellaan, ettei suurtyöttömyydelle voida mitään ja siksi täytyy luoda joku tukijärjestelmä, joka on työttömyysturvasta riippumaton. Kuvitellaan, että perustulojärjestelmällä ratkaistaan suurtyöttömyyden ongelma. Perustulon suunta on oikea, mutta esitetty tapa sisältää suuria ongelmia. Sitä täytyy tutkia lisää. Todennäköisesti se tulisi luomaan suuren syrjäytyneiden ihmisten ryhmän, jolla eläketurva tulevaisuudessa on lähes olematon. Toinen ongelma on, ettei sitä voida kansallisvaltion puitteissa toteuttaa nykyisessä Euroopan unionissa. Ja unionin köyhimmillä mailla taas ei ole mitään mahdollisuuksia tällaisen järjestelmän perustamiseen. Tavoite on hyvä, mutta toistaiseksi esitetyt keinot ovat kyseenalaisia.
Kaikki yhdeltä luukulta
Irma Taavela ilmoitti olevansa periaatteessa sitä mieltä, että mieluummin kaikki yhdeltä luukulta.
– Sellainen luukulta toiselle juoksuttaminen ja ihmisten nöyryyttäminen ei voi olla kauhean kestävä vaihtoehto. Siinä mielessä olen perustulon kannalla, että yhdistettäisiin näitä nykyisiä tukimuotoja ja samalla mahdollistettaisiin se, että ihmiset voisivat myös ansaita joitakin pieniä summia ilman että se pieni tulo häviää. Suurin kritiikki perustuloa vastaan on tullut ay-liikkeen puolelta. Siihen ei ole syytä, koska se ei kuitenkaan poistaisi nykyistä ansiosidonnaisuuden mahdollisuutta. Siis, kannatan perustuloa.
Kauko Niemi luonnehti perustuloa mielenkiintoiseksi kysymykseksi.
– Olen miettinyt asiaa matkan varrella paljon, muun muassa sitä, passivoisiko tämä perustulomalli ihmisiä kuinka pahasti. En ole oikein päässyt selville, kuinka siinä tulisi käymään. Yksi ongelma on nyt siinä, että jos on ansiosidonnaisella työttömänä, niin se ei kannusta ottamaan minkäänlaisia töitä vastaan, kun silloin putoaa ansiosidonnaisuudet ja muut etuudet pois. Kaikista parasta olisi se, että, jos on työttömänä, niin yhdeltä luukulta saisi kaiken. Sitä ajatellen tämä perustulo on kyllä hirveän hyvä. Periaatteessa siis kannatan.
Saila Ruuthin mielestä prosessi puolueen perustulomallin luomiseksi on ollut sillä tavalla epäonnistunut, ettei asiasta käyty puolueen sisällä laajaa kenttäkeskustelua.
– Meillä on aika paljon ihmisiä, jotka eivät tiedä, että tämmöinen perustulomalli vasemmistoliitolla on olemassa ja että vasemmistoliitto suhtautuu myönteisesti ajatukseen perustulosta. Tämä on hyvä esimerkki siitä, että aina kun tehdään jotain uusia suuria linjauksia, niin sitä tärkeämpi on se tapa, miten se linjaus luodaan. Ajatus perustulosta ei perustu niinkään massatyöttömyyteen, vaan työelämän muutokseen laajemmin. Ei voi puhua siitä, kannatanko perustuloa vai en, kun niitä malleja ja toteuttamisen tapoja on niin monia. Ei ole olemassa yhtä perustuloa.
Marko Varajärven mielestä puolueen perustulokeskustelussa näkyy ideologinen ero SDP:n ajamaan ansiosidonnaiseen etuuteen liittyvään malliin ja ajatteluun.
– Näen perustuloesityksen tervetulleena keskustelunavauksena. Meillä on nyt kuitenkin malli, jota voidaan viedä eteenpäin. Loppujenlopuksihan siinä kuitenkin puhutaan nyt sen tuen minimitason hahmottamisesta. Ja minun mielestä tämä on ollut erittäin tervetullutta keskustelua. En ole seurannut asiaa niin läheltä. Minunkin mielestä perustuloratkaisun tulee perustua tutkimustietoon.
Hallitustyöstä erilaisia arvosanoja
Vasemmistoliiton hallitustyöskentelystä puoluesihteeriehdokkaat antoivat vaihtelevia arvosanoja, kun asteikkona oli 1–5. Niemi antoi nelosen.
– Kohtalaisen hyvin on onnistuttu. Kevään ratkaisut vielä nosti hieman meidän ministereiden arvosanaa.
Ruuth in arvio oli 3,5–4.
– Valitettavasti meidän puolueen painoarvo ei riitä suuren linjan muuttamiseen.
Varajärvi antoi Niemen tavoin nelosen.
– Olen nähnyt sen vaikutuksen, joka Vasemmistoliiton hallitustyöskentelyllä on ollut maakunnissa.
Taavelan arvosana oli kolmonen.
– Hirveän hyvää työtä on tehty. Meidän painoarvo vaan on niin pieni. Miinusta tulee siitä, kun huonojakin asioita yritetään selittää parhain päin.
Heikoimman arvosanan antoi Mäntylä, jonka mielestä puolueen edustajat ovat onnistuneet vain kakkosen arvoisesti.
– Hallituksen suurin saavutus on, että se on pysynyt koossa. Meidän ministereistä Paavo paremmin onnistunut.
Vasemmistoliiton puoluesihteeri valitaan Tampereella 8.–9. kesäkuuta pidettävässä puoluekokouksessa.