Eettisen kaupan puolesta ry:n tuoreen selvityksen mukaan elektroniikkajätettä viedään Suomesta kehitysmaihin kierrätettäväksi ihmisille ja ympäristölle haitallisin tavoin.
Suomessa e-jätettä syntyy arviolta 90 000–106 000 tonnia vuodessa. Epäviralliselle kierrätyssektorille tästä määrästä päätyy noin puolet.
Kaukainen kaatopaikka -selvitys osoittaa, ettei suomalaisilla viranomaisilla ole tarvittavia resursseja valvoa elektroniikkajätteen laitonta dumppausta kehitysmaihin.
Elektroniikkajätteen lähettäminen kehitysmaihin on laitonta, käytetyn elektroniikan lähettäminen puolestaan ei. Käytännössä tullin on hyvin vaikea valvoa vientiin lähtevän elektroniikan kuntoa. Satunnaisissa tarkastuksissa tulli on löytänyt kontteja täynnä e-jätettä matkalla Afrikkaan. Jätteen lisäksi käytettyä elektroniikkaa lähtee Suomesta vuosittain satoja tonneja Nigeriaan ja muihin jätteen dumppauksen “hot spotteihin”.
– Kehitysmaissa ihmiset purkavat laitteita ja erottelevat niistä taloudellisesti arvokkaat metallit terveydelle ja ympäristölle vaarallisin keinoin, sanoo selvityksen kirjoittaja Anna Härri.
Myrkkyjä käsitellään ilman suojavarusteita
Kehitysmaissa elektroniikkajäte puretaan ja ”kierrätetään” usein alkeellisissa oloissa. Työ tehdään käsin, ilman suojavarusteita. Purku- ja kierrätystekniikoihin kuuluvat muun muassa kaapeleiden avoin poltto esimerkiksi kuparin esiin saamiseksi. Piirilevyjen liuottaminen hapossa eri metallien irti saamiseksi on myös yleistä. Piirilevyt sisältävät muun muassa brominoituja tulenestoaineita, jotka hajoavat hitaasti ja kasautuvat ympäristöön. Ihmisillä pitkäaikainen altistuminen niille saattaa johtaa oppimis- ja muistivaikeuksiin. Sikiön altistuminen tulenestoaineille on linkitetty käytöshäiriöihin.
Suuri ongelma ovat kuvaputkimonitorit, jotka ovat litteiden näyttöjen tultua markkinoille poistuneet lähes kokonaan käytöstä. Monet kuvaputkimonitorit päätyvätkin kierrätettäväksi kehitysmaihin, sillä monitorit ovat hankalia ja kalliita kierrättää asianmukaisesti muun muassa niiden sisältämän myrkyllisen lyijyn vuoksi.
Televisioita, jääkaappeja, akkuja
Vuonna 2012 tullissa jäi kiinni kolme tapausta, jossa oli kyse e-jätteen tai muun jätteen viennistä Suomesta. Jätteitä yritettiin viedä Suomesta yhteensä noin 30 tonnia. Tapauksia on tutkittu joko ympäristön turmelemisina, ympäristörikkomuksina tai vaarallisen aineiden kuljetusrikkomuksina.
Yhdessä tapauksessa kaksi Ghanaan matkalla ollutta konttia oli lastattu täyteen televisioita, jääkaappeja ja muita sähkölaitteita ilman suojaavia pakkauksia tai todisteita laitteiden toimivuudesta. 2011–2012 tullissa havaittiin yhteensä seitsemän tapausta, joissa oli kyse laittomasta akkujen maastaviennistä. Tulli ei kerro, mikä oli näiden jätteiden päämäärä. Kierrätysalalta saatujen tietojen mukaan akkuja on viety laittomasti Baltian maihin.
Kiinni jääneet ovat luultavasti vain jäävuoren huippu.
Viime vuosina kiinnostus e-jätettä kohtaan on maailmalla kasvanut jätteen sisältämien aineiden kohonneiden maailmanmarkkinahintojen vuoksi. Eettisen kaupan puolesta ry vaatii, että valvonnan parantamiseksi yritysten raportointivastuuta ja vientitietojen läpinäkyvyyttä on lisättävä sekä tullin mahdollisuuksia valvoa maasta lähtevän elektroniikan kuntoa on vahvistettava.
Lisäksi arvokkaiden metallien kierrätystä ja laitteiden uudelleenkäyttöä Suomessa on tehostettava ja kehitysmaiden elektroniikkajätteen kierrätysjärjestelmiä on vahvistettava EU:n tuella.