Punakaarti
Vasemmistolaisen työväenliikkeen puolisotilaallinen järjestö. Yleensä punakaartilla viitataan Suomen 1918 sisällissodan vasemmistolaiseen osapuoleen.
Ensimmäiset työväenkaartit perustettiin 1905 suurlakon aikaan. Kaartit olivat järjestysjoukkoja ja vallankumouksellisia taistelujärjestöjä. Viaporin kapinaan osallistumisen jälkeen senaatti lakkautti punakaartit.
Ilmapiirin kärjistyttyä 1917 perustettiin työväen järjestyskaarteja lakkautettujen punakaartien tilalle. Järjestyksen pitoon oli perustettu myös porvarillisia suojeluskuntia. Kummatkin aseistautuivat 1917 lopulla.
Työväen järjestyskaartit olivat alkujaan paikallisia. Vasta sisällissodan aattona (26. 1. 1918) ne yhdistettiin, kun työväen järjestyskaarteista ja Helsingin punakaartista tehtiin Suomen punainen kaarti.
Suomen Työväestön Järjestyskaartin Perinneyhdistys ry kajahtaa juhlavalta. Yhdistys on perustettu tasapuolisuuden nimissä vaalimaan 1918 sisällissodassa hävinneen osapuolen punakaartin muistoa.
Yhdistyksen puheenjohtaja Markku Nieminen, 56, sanoo, että merkittävä syy yhdistyksen perustamiseen on viime vuosina maahan perustetut valkokaartin ja suojeluskuntien perinneyhdistykset. Niemisen mukaan ne vaalivat sisällissodan muistoa puolueellisesti.
Yhdistys haluaa ennen muuta tuoda yhteiskunnalliseen keskusteluun vieläkin osittain pimennossa olevia syitä punakaartin perustamiseen ja sen karmeaan kohtaloon hävityn sodan jälkeen.
Yhdistyksen facebook-sivuilla sanotaan, että sen tarkoituksena on ylläpitää keskustelua vaietuista sisällissodan jälkeisistä sotarikoksista ja tuottaa kunniaa ihmisille, jotka uhrautuivat aatteensa puolesta.
– Emme perustaneet 2010 uutta punakaartia. Perustavassa kokouksessa sovittiin, ettei missään tapauksessa perusteta mitään aseellista järjestöä. Päinvastoin. Sodan ja rauhan kysymyksissä olemme rauhan puolella.
Sotarikoksien kevät 1918
Niemisen omassa suvussa on ollut punakaartilaisia, niin miehiä kuin naisiakin. Hän sanoo nuorempana keskustelleensa vanhojen kaartiveteraanien kanssa.
– Heillä oli kova tarve selittää minulle, minkä takia silloin kävi niin kuin kävi. Ukot kertoivat, että se oli pakkotilanne silloin. Käsitin niin, että se verilöyly olisi joka tapauksessa tullut, että oli pakko yrittää ottaa valta.
Niemisen mielestä sisällissodasta on vieläkin vallalla valkoinen totuus.
– Keväällä 1918 tehtiin sotarikoksia. Ihmisiä suoranaisesti ammuttiin epämääräisten kenttäoikeuksien perusteella ja tapettiin nälkään. Mielestäni siitäkin pitäisi puhua. Näistä ei ole yleisesti puhuttu sotarikoksina.
Nieminen ei ole paljon pohtinut sitä, aiheuttaako heidän yhdistyksensä vastareaktioita.
– Voi olla, että joku saa raivonkohtauksia ja joku kohauttaa vain olkapäitään.
Hän ei kuitenkaan usko väkivallantekoihin:
– Jos jotain sattuu, niin ne jäävät varmaan joidenkin yksittäisten hourupäiden toimiksi.
Sisällissodan alkamisesta on sunnuntaina 27. tammikuuta kulunut 95 vuotta. Laajempi juttu perinneyhdistyksestä ilmestyi Kansan Uutisten Viikkolehdessä perjantaina 18. tammikuuta.
Punakaarti
Vasemmistolaisen työväenliikkeen puolisotilaallinen järjestö. Yleensä punakaartilla viitataan Suomen 1918 sisällissodan vasemmistolaiseen osapuoleen.
Ensimmäiset työväenkaartit perustettiin 1905 suurlakon aikaan. Kaartit olivat järjestysjoukkoja ja vallankumouksellisia taistelujärjestöjä. Viaporin kapinaan osallistumisen jälkeen senaatti lakkautti punakaartit.
Ilmapiirin kärjistyttyä 1917 perustettiin työväen järjestyskaarteja lakkautettujen punakaartien tilalle. Järjestyksen pitoon oli perustettu myös porvarillisia suojeluskuntia. Kummatkin aseistautuivat 1917 lopulla.
Työväen järjestyskaartit olivat alkujaan paikallisia. Vasta sisällissodan aattona (26. 1. 1918) ne yhdistettiin, kun työväen järjestyskaarteista ja Helsingin punakaartista tehtiin Suomen punainen kaarti.