Perussuomalaisten europarlamentaarikon Sampo Terhon maanantaina julkistama talousohjelma pelästytti osan puolueväkeä. Eduskuntaryhmän johto kiirehti irtisanoutumaan esityksestä tiistaina.
”Kannanoton johdosta toteamme, että Sampo Terhon työryhmän esittämät linjaukset eivät edusta sen enempää puolueen kuin Perussuomalaisten eduskuntaryhmänkään näkemystä ko. asioista. Me allekirjoittaneet sanoudumme jyrkästi irti kyseisen työryhmän ehdotuksista”, totesivat eduskuntaryhmän puheenjohtaja Pirkko Ruohonen-Lerner ja varapuheenjohtaja Pentti Kettunen.
Puheenjohtaja Timo Soini viestitti tiistaina STT:n välityksellä, ettei ainakaan arvonlisäveron nosto mene puolueessa eteenpäin.
– Sinänsä on hyvä, että vaihtoehtoja etsitään. Jotkut avaukset menevät ehkä eteenpäin. Alvin nostot eivät.
Toisaalta kansanedustaja Reijo Tossavainen piti esitystä pääpiirteissään hyvänä.
Linkki ryhmään ja puoluetoimistoon
Kovia lääkkeitä tarjoava talousohjelma ei kuitenkaan edusta Sampo Terhon yksityisajattelua. Hänen työryhmällään oli linkki sekä perussuomalaisten eduskuntaryhmään että puoluetoimistoon. Työryhmään kuuluvat muun muassa eduskuntaryhmän talouspoliittinen asiantuntija Juha Halttunen ja puoluetoimiston työmies Matti Putkonen.
Seuraavaksi Terho ja hänen työryhmänsä yrittää saada esityksensä perussuomalaisten ohjelmiin.
Terhon esityksiä ei ole julkaistu kirjallisina hänen omilla verkkosivuillaan eikä myöskään perussuomalaisten sivuilla.
Puolueen lehden verkkosivuilla asiasta on kaunisteltu uutinen, jossa on jätetty kertomatta kaikki kovimmat esitykset.
”Kipeitä leikkauksia”
Mitä Sampo Terhon työryhmä sitten esitti?
Terho puhuu tiedotustilaisuuden videotallenteella ”kipeistä leikkauksista”. Tarvitaan konkreettinen ohjelma Suomen vientiin perustuvan hyvinvoinnin pelastamiseksi. Nyt valtion velka kasvaa ”holtittomasti”, kasvu on surkeaa ja Suomi ”on Kreikan tiellä”. Tämän estämiseksi aikaa on vuosikymmenen vaihteeseen asti.
Työryhmän esittämät budjettileikkaukset ovat noin kolme miljardia euroa.
Tähän päästään muun muassa lakkauttamalla kehitysapu kokonaan ja siirtämällä se kirkollisveron kaltaiseksi vapaaehtoiseksi maksuksi. Lisäksi on neuvoteltava Suomen EU:n nettojäsenmaksun alentamisesta.
Kohua perussuomalaisissa aiheuttaa esitys ruuan ja ravintolapalveluiden arvonlisäveron korottamisesta kolmella prosenttiyksiköllä 17 prosenttiin. Joulun alla perussuomalaiset vastustivat sen yhden prosenttiyksikön korottamista eduskunnassa.
– Ei siitä kukaan nälkään joudu, koska palataan muutaman vuoden takaiseen tilanteeseen, sanoi Terho.
Lisäksi hän poistaisi lääkkeiden alv-alennuksen, joka kuitenkin korvattaisiin vähävaraisille sekä lakkauttaisi asuntolainojen korkovähennyksen.
Pakkolaina opiskelijoille
Terhon työryhmä toisi lukukausimaksut korkeakouluihin ”reiluuden ja tehokkuuden takia”. Käytännössä mallina on pakkolaina, joka maksettaisiin pois opintojen jälkeen.
– Jokainen saa lainan ja maksaa sen takaisin työelämään päästyään. Opiskelijat eivät käytännössä maksakaan sitä, vaan sen maksavat valmistuneet ja töihin päässeet. Jos ei pääse töihin, ei tarvitse maksaakaan. Tätä voi sanoa sosiaalisesti äärimmäisen oikeudenmukaiseksi ratkaisuksi, hän kuvaili esitystä puoluetoimistossa järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.
Terho täsmensi Ylen tv-uutisissa, että lukukausimaksu olisi 2000–2500 euroa vuodessa.
Työtä otettava vastaan
Työllisyysasteen nostamiseksi 75 prosenttiin tarvitaan Terhon työryhmän mukaan opiskeluaikojen reilua lyhentämistä. Koulutus on järjestettävä työmarkkinoiden tarpeita vastaavaksi.
Työttömyysturvan malli otettaisiin Tanskasta.
– Heidän järjestelmässään on kolme keskeistä oivallusta. Kevyempi irtisanomissuoja, korkeampi mutta hyvin ehdollinen työttömyysturva ja tiheät aktivoimistoimet. Olet työtön tai töissä, niin et makaa kotona, vaan sulla on jotain ohjelmaa. Esimerkiksi kuuden kuukauden jälkeen tulee ottaa vastaan mikä tahansa tarjottu työ. Sanon suoraan, että nykyinen järjestelmä ei kannusta muuhun kuin nauttimaan 2,5 euron tuoppeja.
Ylen tv-uutisissa maanantaina Terho täsmensi ajatuksiaan, että työttömyyskorvaus voitaisiin ottaa esimerkiksi kuuden kuukauden jälkeen pois, jos ei ota työtä vastaan.
Tarve saneerata ikäihmiset pois töistä poistuu heidän työtehtäviään keventämällä jolloin myös palkkaa voidaan keventää, Terho sanoi.