Sisäministeriön maanantaina julkistaman tilannekatsauksen mukaan radikaali äärioikeisto on Suomessa vähäinen ilmiö. Sen muodostavat pääosin uusnatsismiin ja rasistiseen skinheadperinteeseen pohjautuvat pienet ja paikalliset kerhot. Äärioikeistoon liittyvä rikollisuus on tyypillisimmin pahoinpitelyitä, vahingontekoja ja muuta häiriökäyttäytymistä.
Useissa suomalaisissa kaupungeissa toimii paikallisia rasistisia skinheadkerhoja, joiden yleisimpiä tapahtumia ovat niin sanotut white power -konsertit.
Poikkeuksen muodostaa selkeästi kansallissosialistinen Suomen Vastarintaliike -niminen järjestö. Kyseessä on poliittinen, valtakunnallinen ja hierarkkisesti organisoitunut järjestö, jonka tavoitteena on kansallissosialistisen valtion luominen epädemokraattisin keinoin. Ministeriön mukaan SVL on vallankumouksellinen ja luonteeltaan militantti liike.
SVL:n näkyvä toiminta on ollut lähinnä propagandan levittämistä. Sen tavoitteena on kuitenkin olla entistä hyökkäävämpi liike, ja se luo aktiivisesti yhteyksiä ulkomaisiin samanmielisiin ryhmiin.
SVL:n nousu heijastaa maahanmuuttovastaisuuden kasvua
Sisäministeriön tilannekatsauksessa ei uskota kansallissosialistisen ideologian saavuttavan Suomessa kovinkaan laajaa kannattajakuntaa. SVL on silti organisoituna, demokratianvastaisena ja militanttina liikkeenä potentiaalisesti vaarallinen.
”Pienikin joukko asialleen omistautuneita ja suunnitelmalliseen toimintaan sitoutuneita ekstremistejä voi aiheuttaa yhteiskunnallisesti ja paikallisesti merkittäviä turvallisuusuhkia, joista todennäköisimpinä voi pitää eri vähemmistöryhmiin kohdistuvia väkivallantekoja ja heidän vihollisikseen kokemien henkilöiden uhkailua”.
SVL:n jäseneksi on hakeutunut ministeriön ”tavallisiksi keskiluokkaisiksi kansalaisiksi” luonnehtimia ja iältään skinheadeja vanhempia. Sen ja muiden vastaavia ryhmien kasvu heijastelee maahanmuuttovastaisuuden ja ulkomaalaisiin kohdistuvien ennakkoluulojen määrää yhteiskunnassa.
Uusnatsi- ja skinheadpiireihin rekrytoitumisen erityinen riskiryhmä puolestaan ovat syrjäytyneet ja syrjäytymisvaarassa olevat kantasuomalaiset nuoret, jotka omassa lähiympäristössään joutuvat kosketuksiin uusnatsi- ja skinheadpiirien kanssa.
Militantti antifasismi puuttuu Suomesta
Myös äärivasemmistolainen radikaaliliikehdintä on Suomessa vähäistä.
Muusta Euroopasta poiketen Suomessa on vain vähän radikaalia antifasistista toimintaa. Useissa Euroopan maissa toimii antifasistiryhmiä, jotka pyrkivät vaikeuttamaan äärioikeiston toimintaa ja hakeutuvat aktiivisesti väkivaltaisiin yhteenottoihin uusnatsien ja skinheadien kanssa.
Ministeriön mukaan Suomessa antifasistisella liikkeellä ei ole ollut selkeää vastavoimaa äärioikeistoliikehdinnän vähäisyyden vuoksi. ”Riskinä” se kuitenkin pitää tällaisen toiminnan lisääntymistä, mikäli äärioikeistolle tulee näkyvämpi rooli julkisessa keskustelussa.
Suomi ei viholliskohde islamisteille
Väkivaltainen ääri-islam on tilannekatsauksen mukaan Suomessa yksilötason ilmiö ja organisoituneen radikaali-islamistisen ryhmän Suomessa tekemän terroriteon riski on edelleen vähäinen. Suomea ei pidetä merkittävänä viholliskohteena. Yksittäisiä radikaaleja henkilöitä on silti useissa etnisissä ryhmissä. Radikaalien henkilöiden suhteellinen määrä heijastelee Suomessa asuvien Lähi-idästä ja Afrikasta lähtöisin olevien maahanmuuttajaryhmien kokoa. Myös pieni osa kantaväestöön kuuluvista muslimikäännynnäisistä on radikaaleja.
Käytännössä radikalismi ilmenee pyrkimyksenä kerätä rahaa ulkomaiselle terroristijärjestölle tai jäsenten rekrytointina. Suomesta myös pyritään matkustamaan taistelemaan aiemmassa kotimaassa tai muualla käynnissä olevissa aseellisissa konflikteissa, jotka esimerkiksi al-Qaida on tunnustanut osaksi kansainvälistä jihadia.
Maanantaina julkaistu tilannekatsaus liittyy valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden ohjelmaan. Yksi sen osa on kansallinen toimenpideohjelma väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisemiseksi. Tilannekatsaus julkistetaan tästä lähtien puolivuosittain.