Kirsi Pihlaja kuvaa kaikin puolin epäreiluksi prosessia, jossa vääntö kaupungin omistaman kartanon myynnistä päätyi itähelsinkiläisen liikemiesryhmän, Puotila-Seuran ja Lions Clubien voitoksi.
Kiinteistölautakunta päätti viime kokouksessaan useamman äänestyksen jälkeen vastoin alkuperäistä esitystä, että kartanoa ei luovutetakaan sinne muun muassa kasvisravintolaa havitelleelle Krishna-liikkeelle. Lopullinen päätös syntyi äänin 5–3. Kirsi Pihlaja äänesti tyhjää, koska piti tilannetta näin päätettäväksi epäreiluna. Häviölle jäänyttä palauttamisesitystä Pihlaja kannatti. Kauppahinta on 250 000 euroa.
”Kahden vaihtoehdon välillä päätin lopulta äänestää tyhjää kannanottona sille, että molempia kohdeltiin väärin. Ensin käveltiin asukkaiden yli ja sitten Krishna-liikkeen”, kirjoittaa Pihlaja blogissaan.
”Tällä menettelyllä olimme epäreiluja Khrisna-liikettä kohtaan, jotka olivat jo mm. irtisanoneet omat entiset tilansa ja käyttäneet jo kymmeniä tuhansia euroja tilan suunnitteluun. Heille oli sanottu, että ovat ainoat tarjoajat, kun vasta joulukuun viime päivinä tuli tämä puotilalaisten ehdotus ikään kuin ohi ja myös osittain ennakkoluuloihin pohjautuvin perusteluin.”
Tätä ennen olivat alueen asukkaat saaneet Pihlajan mielestä osakseen epäreilua kohtelua.
Vastoin asukkaiden tahtoa
Pihlaja kertaa kirjoituksessaan kiinteistölautakunnan päättäneen jo kerran aikaisemmin, että kartano annettaisiin puotilalaisten asukaskäyttöön. Tämän jälkeen kaupunginhallitus kuitenkin alisti asian käsittelyynsä ja palautti sen valmisteltavaksi myyntiin.
Kaupunginhallitus halusi löytää Puotilan kartanolle vielä kovan rahan ostajan, piittaamatta puotilalaisten asukkaiden toiveista, kaupungin strategiasta ja vaatimuksista asukasdemokratian edistämisestä ja ihmisten vaikuttamismahdollisuuksista omaan asuinalueeseensa.
Kaupunginhallituksen päätöksessä kuitenkin edellytettiin avointa ravintolatoimintaa, joten puotilalaiset jäivät toiveisiin, että siihen löydettäisiin vielä joku ravintoloitsija tai taho, joka sallisi myös asukastoiminnan.
Myynnistä vastannut Tilakeskus oli Pihlajan mielestä tällöin melkein mahdottoman tilanteen edessä, koska harvalla liiketoimintaidealla saisi miljoonakuluja katettua, eikä niitä tarjoajiakaan ollut kuin muutama.
Asiassa siirryttiin neuvottelumenettelyyn ja tilalle löytyi kiinnostusta Krishna-liikkeestä, joka etsi tiloja Helsingissä ja oli perehtynyt kartanoon hyvin ja asianmukaisesti ja satsannut paljon aikaa, kiinnostusta ja rahaakin kunnostustöiden kartoittamiseen.
Krishna-liike olikin ainoa käypä tarjoaja, kunnes kuvaan astui joulukuun lopulla liikemiesten yhteenliittymä. Jälkimmäinen sai korottaa tarjoustaan tiettävästi vielä aivan kokouksen alla, vaikka varsinainen tarjouskilpailu oli päättynyt jo syyskuussa. Krishna-liikkeen mukaan sille ei annettu mahdollisuutta korottaa omaa tarjoustaan.
Lykkäyksellä oikeutta
Pihlaja kertoo keskustelleensa molempien tarjoajien kanssa useaan kertaan ja ymmärtäneensä molempia erittäin hyvin.
”Päätti asiasta mitä vain, kumpikin osapuoli oli tullut kohdelluksi epäreilusti. Puotilalaiset asukkaat, joita ei ollut kuultu ja Krishna-liike, joka oli jo irtisanonut vanhat tilansa.”
Pihlajan mielestä ainoa oikea ratkaisu olisi ollut palauttaa asia ja lykätä päätöstä sen verran, että molemmat osapuolet tulisivat kuulluksi: Puotilalaiset voisivat esittää rauhassa kunnolliset suunnitelmansa ja Krishna-liike olisi saanut mahdollisuuden vastata puotilalaisten epäluuloihin toiminnan avoimuudesta. Olisi voitu käydä vuoropuhelua ja etsiä mahdollisuuksia vaikkapa yhteistyöhön tai kartoittaa vaihtoehtoisia tiloja.
”Tässä ei tehdä vain kiinteistökauppaa, vaan tässä rakennetaan kaupunkia ja molemmilla on siinä paikkansa. Helsingin kokoiseen kaupunkiin kuuluu paitsi asukasdemokratia, myös monenlaiset uskonnot”, kirjoittaa Pihlaja.
Krishna-liikkeestä on ilmoitettu, että siellä on valmisteilla oikaisuvaatimus kiinteistölautakunnan päätöksestä.
Kiinteistöviraston päällikkö Jaakko Stauffer ei näe aihetta päätöksen muuttamiseen. Hän muistuttaa kaupunginhallituksen ohjeesta, jonka mukaan Puotilan kartanon tapaisten erityiskohteiden myynnissä pitää huomioida muun muassa asukastoiminta.