Viime aikoina on ainoastaan puhuttu palkanalennuksista ja muista leikkauksesta. Sen vastapainoksi palkansaajakeskusjärjestöt SAK ja STTK julkistivat tiistaina laajan 33-sivuisen toimenpideohjelman, joilla järjestöjen mukaan maan asiat saataisiin kuntoon.
Ohjelma on myös kahden järjestön vastaus pääministeri Jyrki Kataiselle (kok.), joka on pyytänyt työmarkkinajärjestöiltä 13.2. mennessä ideoita, joilla kasvu saataisiin vauhtiin.
– Kysymys ei ole korkeasta palkkatasosta, vaan siitä että Suomessa ei tehdä oikeita tuotteita ja tuotantorakenne on liian keskittynyt. Kasvun aikaansaamiseksi meidän on pystyttävä purkamaan rakenteellisia jarruja, joita löytyy muun muassa työvoiman kohtaannosta, osaamisesta, infrastruktuurista, asuntotuotannosta ja lupamenettelyistä, sanoo SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly.
Kasvun tulisi perustua korkeaan osaamiseen. Lylyn mukaan koko väestö on saatava siihen mukana, ei vain huippuosaajat.
– Meidän on uudistettava koko koulutusjärjestelmää peruskoulusta yliopistoon, jotta pärjäämme tulevaisuudessa. Lisäksi meidän tulee lisätä ja kehittää työuran aikaista ammatillista koulutusta ja osaamista kaikilla työpaikoilla. Koulutuksesta ei saa leikata, kuten hallitus on tehnyt, sanoo STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää.
Suunta vuokra-asumiseen
Verotuksen alentaminen ei ole järjestöjen mukaan keino, jolla teollisuuden rakenteellista kilpailukykyä voidaan parantaa.
– Esimerkiksi infrastruktuuri on saatava kuntoon. Se ei ole kilpailukyinen Ruotsiin verrattuna, sanoo Mäenpää.
Järjestöt esittävät useita konkreettisia ajatuksia ongelman ratkaisemiseksi. Näitä ovat mm. asuntopolitiikan painopisteen siirtäminen omistusasumisesta vuokra-asumiseen, liikenneväylien ylläpitoon 100 miljoonan euron tasokorotusta ja rikkidioksididirektiivien teollisuudelle haitallisten vaikutusten kompensoimista.
Julkisen sektorin alasajoa järjestöt eivät ymmärrä. Julkinen sektori on osa ratkaisua, ei osa ongelmaa. Se takaa vahvan infrastruktuurin, joka mahdollistaa hyvän kilpailukyvyn. Julkista sektoria on toki kehitettävä ja tehostettava.
Matkailu ja puhtaus
Järjestöt luettelevat myös kasvualoja, joihin voidaan panostaa. Näitä ovat arktinen ulottuvuus, kuten jäänmurto, öljyntuotanto ja vihreä kaivosteollisuus. Matkailu tulee entistä tärkeämmäksi. Venäläisten ohella kohderyhmäksi voisivat tulla kiinalaiset.
Kasvumahdollisuuksia on myös metsäteollisuuden uusille tuotteille, puhtaalle teknologialle ja puhtaalla ruualla, jota esimerkiksi venäläiset Suomessa arvostavat.
Monet järjestöt esittämät asiat vaativat pitkän tähtäimen ohjelmaa ja siksi Lyly nimittääkin asiakirjaa ”vuosikymmenen linjapaperiksi”. Hän toivookin, että työmarkkinajärjestöt löytäisivät siitä yhteisiä näkemyksiä, joita voidaan helmikuussa hallitukselle esittää.
Kolmas palkansaajajärjestö ei ollut mukana rakentamassa ”Kilpailukykyä vastuullisesti”-nimettyä ohjelmaa. Tämä johtuu Lylyn mukaan siitä, että SAK ja STTK olivat valmistelleet omia esityksiään varsin pitkälle, kun ajatus yhteisestä asiakirjasta syntyi.