Tutkija Irma Hirsjärvi ja isännöitsijä Katja Minkkinen ovat molemmat sairastuneet työskenneltyään sellaisissa tiloissa, joissa on esiintynyt sisäilmaongelmia. Oman sairastumisensa myötä he ovat huolestuneet erityisesti lasten ja nuorten oloista päiväkodeissa ja kouluissa saatuaan tietoonsa yhä uusia tapauksia sairastumisista.
Hirsjärven ja Minkkisen mukaan joissakin tapauksissa koulun henkilökunta on joutunut toimittamaan oppilaan sairaalahoitoon tai kotiin toipumaan useamman kerran viikossa. Oireilun jatkuessa ainoa jatkotoimi voi olla koulun tekemä lastensuojeluilmoitus ja sosiaalityöntekijöiden huostaanottouhkaus, mikäli oppilas ei pysy koulussa.
Opettajien ammattijärjestön, OAJ:n mukaan kaksi kolmannesta päiväkodeista, kouluista ja muista oppilaitoksista kärsii sisäilmaongelmista. Pelkästään kosteusvaurioiden vuoksi korjaustarpeessa olevia kouluja ja päiväkoteja on noin 2 000.
OAJ:n puheenjohtajan Olli Luukkaisen mukaan koulujen, päiväkotien ja oppilaitosten sisäilman korjausvelka on kaikkiaan noin 3,7 miljardia euroa. Jotta tilanne lähtisi korjaantumaan, tulisi korjausrakentamisen elvytyspaketin olla Luukkaisen mukaan vähintään 100-150 miljoonaa euroa vuodessa ja ohjelma tulisi ulottaa kymmenelle vuodelle.
Kysymys lapsiasiavaltuutetulle
Minkkinen ja Hirsjärvi esittivät muutamien muiden huolestuneiden kanssa lapsiasiavaltuutetun Maria Kaisa Aulan vastattavaksi kysymyksen: ”Miten muusta pahoinpitelystä eroaa se, että lapsia pidetään tietoisesti jopa hengenvaarallisissa tiloissa, kuten nyt tapahtuu?”.
Lapsiasiavaltuutetun vastaus julkaistiin jokin aika sitten sitten Keskisuomalaisessa. Aulakin piti koulujen ja päiväkotien home- ja sisäilmaongelmia vakavana ja kauaskantoisena uhkana lasten terveydelle. Hän kuitenkin valitteli, että viranomaisen saattaminen vastuuseen on ”monimutkaisempi asia”.
Lapsiasiavaltuutettu ilmoitti vaatineensa valtion budjettiin riittävästi määrärahoja, jotta kuntia voidaan korjaushankkeissa avustaa, mutta arvioi vuoden 2013 valtion talousarvioesitykseen varatut summat riittämättömiksi.
Aula totesi, ettei lasten terveys voi odottaa ja vaati lapsen edun asettamista aina ensisijalle julkisen vallan käytössä.
Aulan vastaus ei tyydytä
Kysymyksen esittäjät eivät ole tyytyväisiä Aulan vastaukseen.
– Mielestämme Aula ei vastaa suoraan kysymykseemme, vaan tyytyy esittelemään, mitä erilaisia keinoja viranomaisilla mahdollisesti olisi käytettävissään tai minkälaisia vastuita viranomaisilla mahdollisesti olisi. Kuitenkin hän päätyy siihen, että ei onnistu. Hän levittää kätensä ja sanoo, ettei ole keinoja, joilla lasten terveys voitaisiin turvata.
Minkkisen ja Hirsjärven mielestä Aulalla olisi ollut useita vuosia aikaa selvittää, miten lastensuojelulakia voidaan soveltaa niin, että esimerkiksi päiväkotien ja koulujen vastuuhenkilöt todella voidaan asettaa vastuuseen siitä, että lapset joutuvat olemaan hometiloissa ja sairastuvat sen seurauksena.
– Vanhemmilla ei ole mitään käytännön mahdollisuutta haastaa koulua, päiväkotia tai kuntaa oikeuteen lastensa terveyden tuhoamisesta. Riski lapsille ja nuorille on ollut hyvin terveysviranomaisten ja eduskunnan tiedossa ainakin jo 1990-luvun puolestavälistä lähtien, Hirsjärvi sanoo.
Kaikkiaan 1,4 miljardin euron lasku
Eduskunnan tarkastusvaliokunnan tilaamassa tutkimuksessa arvioidaan kosteus- ja homeongelmaisia koulu- ja päiväkotitiloja käyttävien määrän sijoittuvan 170 000 ja 260 200 välille.
Kosteus- ja homevaurioihin liittyvien terveyshaittojen vuosikustannusten arvioidaan Suomessa olevan 450 miljoonaa euroa. Arvio sisältää oireista, sairauksista, niiden tutkimisesta, työkyvyn menettämisestä ja työtehon sekä tuottavuuden laskusta aiheutuvat kustannukset.
Tarkastusvaliokunnan tilaaman tutkimuksen mukaan merkittävien kosteus- ja homevaurioiden kertaluonteiset korjauskustannukset ovat kaikkiaan 1,4 miljardia euroa.
Tutkimusten mukaan kosteus- ja homevaurioilla on ajallinen yhteys astman syntyyn ja pahenemiseen, hengitystieinfektioihin ja hengitystieoireiluun. Vaikka näyttö on vasta viitteellinen, on todennäköistä, että altistuminen kosteusvauriomikrobeille, muille mikrobiologisille tekijöille tai kemiallisille yhdisteille vaurioituneissa rakennuksissa on merkittävä oireilun aiheuttaja.
Sairastuneet järjestäytymässä
Sisäilmasta sairastuneet ovat järjestäytymässä ajaakseen jo sairastuneiden etuja sekä puolustaakseen kaikkien ihmisten oikeutta terveeseen sisäilmaan.
– Me olemme järjestäytymässä yhdeksi valtakunnalliseksi yhdistykseksi jota tulee Hengitysliiton alaisuuteen. Yhdistys on perustettu ja rekisteröitymisen jälkeen sille haetaan liiton jäsenyyttä, kertoo Minkkinen, joka on valittu Sisäilmasta sairastuneet ry:n puheenjohtajaksi.
Minkkinen pitää myös Facebookissa avointa sisäilmasta sairastuneiden sivua. Sairastuneille on lisäksi myös paikkakunnittain kokoontuvia vertaisryhmiä Hengitysliiton alaisuudessa.