Edellinen liikenneministeri Anu Vehviläinen (kesk.) joutui aiemmin samantapaiseen liikennehankkeiden rahoitusvajeeseen kuin Merja Kyllönen (vas.) nyt. Kyse oli vielä isommista rahoista. Kuuteen tiehankkeeseen tarvittiin yhtäkkiä 170 miljoonaa euroa lisää, kertoo Rakennuslehti perjantaina.
Nyt esiin noussut liikennehankkeiden vaje on 50–150 miljoonaa euroa.
Vehviläinen on näkyvästi kovistellut Kyllöstä ja vaatinut selvityksiä, kuten koko keskustan eduskuntaryhmä.
Rakennuslehdessä Vehviläinen sanoo, että tilanne oli silloin erilainen, koska syynä oli talouden ylikuumeneminen.
Liikenne- ja viestintäministeriön tuolloin tilaaman selvityksen lopputulema oli kuitenkin se, että talous ei ollut ylikuumentunut. Sen sijaan selvitysmies Jorma Haapamäki löysi lehden mukaan puutteita suunnittelusta.
“Tiehallinnon kehittämishankkeiden valmistelu ja toteutus on hajanaista, ja niiden kustannushallinnassa on puutteita. Suunnitelmissa on jäänyt hinnoittelematta kustannusarvioihin monia ennakoitavissa olevia riskejä ja suunnitelmalisäyksiä”, raportissa todetaan.
Lehti kysyy Vehviläiseltä, eikö raportista otettu opiksi?
– En osaa sanoa, kun en tiedä, missä kohtaa laskelmavirhe on nyt tapahtunut. Selvitys on varmasti syytä päivittää ja katsoa onko sen suosituksia noudatettu, Vehviläinen sanoo.
Hankkeita on liikaa
Liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiainen sanoo Rakennuslehdelle, ettei nyt ole kyse kustannusarvion väärin laskemisesta, vaan siitä, että on luvattu panna liikkeelle liikaa hankkeita.
– Ministeriö on ilmoittanut kehyksen Liikennevirastolle. Sen jälkeen (Liikenneviraston entinen pääjohtaja) Juhani Tervala on luvannut suoraan ministeriryhmälle, että nämä ja nämä hankkeet sopivat kehykseen. Nyt kun se on laskettu, niin on osoittautunut, että ei onnistu, Pursiainen sanoo.
Kehys on 1,3 miljardia, ja siihen oli määrä mahduttaa parikymmentä uutta liikennehanketta.
– Tieto siitä, miten ja mitkä hankkeet voidaan käynnistää, on vain Liikennevirastossa. Niin pitääkin olla, koska se on sitä varten perustettu virasto.
Liikennevirasto muodostettiin 2010, jolloin keskustalla oli hallussaan pääministerin ja liikenneministerin salkut. Anu Vehviläisen mukaan tavoite oli, että muun muassa kustannuslaskentaan tulisi parempaa osaamista.
Miten on mahdollista?
Perjantaina julkisuuteen toimittamassaan tiedotteessa Vehviläinen kyselee jälleen, miten on mahdollista, että liikenne- ja viestintäministeriö ei ole tarkistanut Liikenneviraston tekemää laskelmaa tiehankkeiden kehykseen laittamista.
– Miksi liikenne- ja viestintäministeriö on toiminut näin keskeisessä asiassa pelkkänä postikonttorina? Miten myös valtiovarainministeriö, joka on tunnettu tarkkuudestaan, on antanut kevään kehysriihessä mennä asian läpi sormien? Virhe on havaittu vasta tänä syksynä, onko todellakin niin, ettei kehysriihen jälkeen ennen valtioneuvostokäsittelyä kukaan ole tarkistanut lukujen paikkansa pitävyyttä suhteessa päätettyihin tiehankkeisiin?