Rakennusliitto asetti Vaasassa Mammuttihirren omakotityömailla urakoineen virolaisfirman Kortek RE:n saartoon lokakuun puolivälissä.
Rakennusliiton Pohjanmaan aluetoimiston toimitsijan Raimo Pohjolan mukaan saarto johtuu epäselvyyksistä liittyen Kortek RE:n työntekijöiden työehtoihin. Kyse on ennen kaikkea rahasta, virolaistyöntekijöille maksetaan vähemmän kuin suomalaisille.
Käytännössä saarto merkitsee lähes aina sitä, että työt työmaalla loppuvat, sillä liittoon kuuluvat rakentajat marssivat porukalla ulos. Töitä jatketaan, kun saarrettu firma on korjannut Rakennusliiton osoittamat epäkohdat, tai todistanut saarron perusteet aiheettomiksi.
Saartoja on pidetty kaikkein järeimpänä keinona saada kuriin rakennuksilla rehottavaa työehtosopimusten polkemista ja veronkiertoa, mutta Kortek RE on malliesimerkki siitä, etteivät ne välttämättä pure, jos hämäräfirma on riittävän härski ja häikäilemätön.
Kuten Pohjolakin toteaa:
– Osa saarretuista firmoista hoitaa asiansa kuntoon nopeasti, mutta osa antaa olla saarrossa ja perustaa uuden firman ja peli jatkuu.
Kortek RE:n virolaisten omistajien kohdalla ”peli” on jatkunut jo parin vuoden ajan.
Suurin osa saarretuista virolaisia
Tämä artikkeli käsittelee hämärien virolaisyrittäjien touhuja suomalaistyömailla, mutta joutuu saartoon toki suomalaisiakin yrityksiä.
Kiistaton fakta kuitenkin on, että ylivoimainen enemmistö Rakennusliiton saartolistalle pidemmäksi aikaa jäävistä firmoista on Virosta. Lokakuun puolivälissä listan 90 yrityksestä peräti 62 eli yli kaksi kolmasosaa oli virolaisia.
Kortek RE on perin tyypillinen pieni virolainen rakennusalan yritys. Viron yritysrekisteriin se on rekisteröity kesällä 2010 ja osakepääomaksi on merkitty 2 684 euroa, eli pienin summa, joka Viron lain mukaan on mahdollinen.
Vielä pari vuotta sitten Kortek RE oli nimeltään Hexabuild. Käytännössä Kortek RE on pöytälaatikkofirma, joka toimii projektipohjaisesti sitä mukaa kun urakoita löytyy kotimaasta, tai ulkomailta eli Suomesta. Varsinaista toimistoa sillä ei ole, osoite on merkitty Tallinnan Lasnamäelle.
Vaiteliaita miehiä
Omistajia Kortek RE:llä on kaksi, 33-vuotias Lauri Noot ja 32-vuotias Endrik Toompuu.
Noot ja Toompuu vaikuttavat yritteliäiltä nuorilta miehiltä, mutta vähän häveliäiltä – niin häveliäiltä, etteivät he halunneet antaa tähän artikkeliin lainkaan kommenttia.
Virossa he esiintyvät menestyvinä yrittäjinä, ja sellaisia he omalla tavallaan ovatkin. He tienaavat yritystoiminnallaan elantonsa ja vapaa-ajallaan harrastavat, ja lomailevat perheineen ulkomailla.
Täsmällisiä tietoja heidän tuloistaan ja varallisuudestaan ei ole saatavilla, sillä Virossa verotiedot eivät ole julkisia. Syvien tuloerojen sävyttämässä Virossa katsotaan, että verotietojen julkaiseminen saattaisi vaarantaa yhteiskuntarauhan.
Toinenkin firma saarrossa
Kortek RE:n ohella miehillä on Virossa lisäksi toinenkin firma, Ehiter Arendus, joka Viron yritysrekisterin mukaan rakentaa viemäröintejä ja kaasuliittymiä. Se on rekisteröity vuonna 2006, kerrostaloasuntoon Raen kunnassa, Tallinnan naapurissa. Osakepääoma on minimi.
Suomen apajille Ehiter Arendus saapui heti perustamisensa jälkeen ja Suomen Rakennusliiton huomion se kiinnitti jo heti seuraavana vuonna, 2007, Seinäjoella, jossa se urakoi Ostoskeskus Epitorin työmaalla. Ehiter Arendusilla oli vaikeuksia noudattaa suomalaisia työehtosopimuksia, joten Rakennusliitto asetti sen Seinäjoella saartoon.
Tuolla kertaa vaikeudet voitettiin ja saarto purettiin jo vajaan kahden viikon jälkeen, tammikuussa 2008.
Saartoja alkoi kuitenkin tulla myöhemmin lisää, eikä niitä enää purettu. Helmikuussa 2011 Ehiter Arendus päätyi saartoon Pohjola Design -talon omakotityömaalla Vaasassa, ja maaliskuussa 2012 Kiinteistö Oy Syrkohin työmaalla Jyväskylässä. Molemmat saarrot ovat yhä voimassa.
Kaikkiaan Nootin ja Toompuun firmoilla on siis Suomessa päällä tällä hetkellä kolme eri saartoa: kaksi Vaasassa ja yksi Jyväskylässä.
Saarrot ovat syntyneet tasaisin väliajoin reilun puolentoista vuoden aikana, ilman että kukaan tai mikään olisi älähtänyt.
Ei liene liioiteltua todeta, että saartojärjestelmä nykymuodossaan vuotaa kuin seula. Saartojen hyöty uusien väärinkäytöstapausten ennaltaehkäisemisessä on kyseenalainen ellei täysin mitätön. Saartoon asetetaan jostain syystä vain firmoja, mutta ei niiden omistajia.
Laajemmin Suomessa saarretuista virolaisyrityksistä kerrottiin Kansan Uutisten Viikkolehdessä perjantaina 9. marraskuuta.