Jonakin perjantai-iltapäivänä vielä tänä syksynä Euroopan Keskuspankin neuvosto kokoontuu ja päättää muuttaa perusteellisesti politiikkaansa.
Se luopuu tiukasta inflaation vastaisesta opistaan, alkaa luoda rahaa tyhjästä bittirahoituksella – entisaikojen setelirahoituksen tavoin – ja ryhtyy lainaamaan rahaa suoraan ylivelkaantuneille maille.
Tällaisen ennustuksen esitti emerituskansanedustaja ja -euroedustaja, kauppatieteiden kandidaatti ja tietokirjailija Esko Seppänen uuden teoksensa Emumunaus (Into Kustannus) julkistamistilaisuudessa tänään tiistaina. Nykyinen sisäiseen devalvaatioon perustuva vyönkiristyspolitiikka Kreikassa ja muissa EU:n kriisimaissa ei hänen mukaansa auta niitä selviämään veloistaan, koska siitä puuttuvat kasvun käynnistimet. Näiden maiden ahdinko uhkaa vain syventyä ja näköpiirissä on kansan kapinointia, epävarmuutta ja turvattomuutta.
– Inflaatio ei ole ongelmaton asia, mutta ainoa tapa maksaa velkoja, Seppänen sanoo.
Samansuuntaisia arvioita on aiemmin esittänyt muun muassa presidentti Sauli Niinistö. Seppäsen mukaan inflaatiolla spekuloidaan nyt jatkuvasti myös eurooppalaisessa ja kansainvälisessä keskustelussa.
– Euroopan Keskuspankin paradigman vaihdos on välttämättömyys, vaikka se on laiton toimenpide. EU:n perustuslaki saa kyytiä, koska muuta mahdollisuutta ei ole.
Taustalla finanssitalouden varjo
Seppänen käy kirjassaan perusteellisesti läpi nykyiseen eurokriisiin johtanutta kehitystä. Hän korostaa, että eurokriisi on osa finanssikapitalismin kriisiä.
– Reaalitalouden arvo oli viime vuonna 70 biljoonaa dollaria, kun taas johdannaistalouden arvo oli kaikkiaan 1 700 biljoonaa dollaria, Seppänen vertaa.
Reaalitalous joutuu siis elämään finanssitalouden varjossa ja sen keikuteltavana. Eurokriisi on Seppäsen analyysin mukaan seurausta sekä holtittomasta globaalista finanssitaloudesta että toisaalta eurooppalaisesta politiikasta, etenkin euromaiden talouksien liiallisesta erilaisuudesta: Emuun valittiin aikoinaan poliittisista syistä maita, jotka eivät tosiasiassa täyttäneet Emu-kriteerejä.
Tällä hetkellä EU:n komissio ja Euroopan Parlamentti eivät pyri ratkaisemaan akuuttia velkaongelmaa, vaan sen sijaan käyttävät kriisitilannetta hyväkseen lisätäkseen EU:n liittovaltioluonnetta, Seppänen syyttää viitaten erityisesti vireillä oleviin pankkiunioniin ja finanssiunioniin.
Aiheesta enemmän Viikkolehdessä perjantaina 7.9.