– Me halutaan ratikka, Tampereen Vasemmistoliiton kunnallisvaalityöryhmän puheenjohtaja, tohtori Sinikka Torkkola sanoo.
Hän puhuu raitiotievaunuliikenteestä käytännöllisenä julkisen liikenteen tavoitteena. Raitiovaunun saamisen Tampereen Vasemmistoliitto aikoo varmistaa.
– Seuraavan vaalikauden aikana hanke on jo hyvin pitkällä.
Yksityistäminen ei ole tuonut kaupungille voittoa.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen yleisen saatavuudesta lisäksi sujuvan arjen lähipalvelujen puolustaminen on puolueelle konkreettinen tavoite.
– Päiväkotien ja koulujen pitää olla lähellä ihmisiä. Tämä liittyy oleellisesti myös siihen, millaiseksi kaupunkirakenne halutaan. Lähikirjastot pitää säilyttää. Ihmisillä pitää olla mahdollisuus harrastaa liikuntaa lähellä. Me halutaan säilyttää kaikki lähellä olevat kulttuuripalvelut.
– Oikeisto varmaan haluaisi semmoisen kaupungin, jossa on Amerikan malliin sheriffi ja pari poliisia. Kaikki muut palvelut tulisivatkin sitten muualta.
Kuntavaalien vasemmiston yhdessä sovitut tavoitteet alkavat olla jo aika pitkälle valmiita.
Jyrkkä ”ei” yksityistämiselle
Torkkola puhuu viime vuosina kuntasektorilla suosituksi tullutta palvelujen yksityistämistä vastaan. Hän sanoo sille jyrkän ”ein” kahdella perusteella. Yksityistäminen on heikentänyt palveluja ja siitä ei ole ollut kunnille taloudellista hyötyä.
– Toisin kuin on väitetty, niin yksityistäminen ei ole parantanut palveluja, vaan juuri päinvastoin. Kaikkein kiinnostavinta ehkä on, että se ei ole tuottanut kaupungille myöskään voittoa.
Torkkolan sanoo, että porvarien johdolla yksityistämistä on ajettu ideologisista syistä.
– On haluttu purkaa kaupungin itse tuottamat palvelut. On puhuttu kunnallisten palveluiden monopolista ja nyt halutaan muuttaa ne yksityisten monopoleiksi.
Torkkola sanoo, että yksityistämisen rinnalle on ollut kaupungin palveluiden yhtiöittämisboomi.
– Me haluaisimme, että päätöksenteko olisi huomattavasti avoimempaa ja näkyvämpää. Nyt kaupungin omatkin organisaatiot on pilkottu, niitä on yhtiöitetty. Niiden toimintaa säätelee osakeyhtiölaki eikä toiminta ole avointa. Haluaisimme enemmän avoimuutta niiden toimintaan.
Kaikkiaan asioiden valmistelu nykyisessä pormestarimallin mukanaan tuomassa vallassaolijat–oppositio-asetelmassa on Torkkolan mukaan pahaa salailua.
– Päätöksentekoon pitäisi saada enemmän avoimuutta nykyisten kaikkien sähköisten järjestelmien kautta. Nyt ei tiedetä missä mennään.
”Toivossa on yksi lisäpaikka”
Tampereen Vasemmistoliitolla on kahdeksan valtuutettua. Kaupunginhallituksessa istuu yksi vasemmistoliiton edustaja, valtuustoryhmän puheenjohtaja talouspäällikkö Mikko Aaltonen. Äänisaalis oli 12,5 prosenttia 2008 vaaleissa. Siinä oli kasvua edellisiin vaaleihin vajaa prosenttiyksikkö.
Realistina Torkkola uskoo, että ainakin vasemmiston vanhat asemat säilyvät.
– Toivossa on kuitenkin yksi lisäpaikka, joka oli viimeksi aika lähellä.
Vasemmistoliitto tähtää vaaleihin täysin listoin, mikä tarkoittaa sataa ehdokasta. Nyt on jo kasassa noin 70 ehdokasta ja elokuussa saadaan sata täyteen.
Viime kunnallisvaaleissa vasemmistoliiton Marjatta Stenius-Kaukonen keräsi puolet puolueen äänistä. Hän oli Tampereen ääniharava ja sai koko maassa neljänneksi eniten ääniä. Nykyisen valtuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja, pitkäaikainen ex-kansanedustaja Stenius-Kaukonen ei ole vielä ilmoittautunut ehdokkaaksi.
Sen sijaan Pirkanmaan ainoa nykyinen vasemmistoliittolainen kansanedustaja, Tampereen valtuutettu Anna Kontula on jo ilmoittautunut ehdokkaaksi.
Vasemmistoliitto tukee kaikkia ehdokkaitaan tasapuolisesti. Vaalikuvat maksetaan, nettisivujen rakentamisessa autetaan ja joka talouteen jaettavassa vaalilehdessä kaikki ehdokkaat pääsevät esiin.
– Mutta rahaa meillä ei ole antaa.
Vasemmistoliitolla ei ole virallisia kärkiehdokkaita tai pormestariehdokkaita.
– Me keskustemme pormestarin valinnasta vasta vaalien jälkeen. Olemme sitoutuneet tähän.
Tampereella kokoomus, sosiaalidemokraatit, vihreät ja vasemmistoliitto ovat sopineet, etteivät aseta ennen vaaleja pormestariehdokkaita. Pormestarista neuvotellaan vasta vaalituloksen ratkettua.