Talous on ottanut uskonnon paikan ja luonut tämän uuden globaalin ”kirkon”, joka harjoittaa elämänohjausta ja lupaa aineellista menestystä niille, jotka toimivat sovittujen liturgioiden mukaisesti.
– Finanssikapitalismi toimii uskon ja luottamuksen varassa. Odotusten romahtaminen voi kaataa koko järjestelmän. Taloudellisen kilpailun ilosanoman on upottava kuulijoihin kuin maallikkosaarnaajan hurmospuheen.
Helsingin yliopiston Politiikan ja talouden tutkimuksen laitoksella työskentelevä Markku Koivusalo väitteli Michel Foucaultin ajattelujärjestelmästä.
Kokemuksen politiikka -väitöskirjan (Tutkijaliitto) yksi osio käsittelee Foucaultin näkemyksiä uusliberalismista, jonka ajamat markkinat eivät ole klassiset vaihdon markkinat vaan aktiivisesti luodut kilpailun markkinat.
Koivusalo huomauttaa, että uusliberalistinen yhteiskunta ei ole kaupallisen vaihdon vaan yleistetyn yrittäjyyden ja kilpailun yhteiskunta.
Jatkuva arviointi luo byrokratian
– Uusliberalismi tarkoittaa käytännössä markkinoiden järjestelemistä uuteen uskoon, koska markkinat perustuvat uskoon, toiveisiin ja odotuksiin.
– Uusliberalismissa luovuttiin myös naiivista ajatuksesta markkinoiden oletetusta tasapainotilasta kilpailumarkkinoiden strategisen näkemyksen hyväksi. Schumpeter oli jo aikaisemmin huomioinut tämän. Hevosajoneuvojen valmistajan etu ei ole sama kuin autonvalmistajan etu.
– Kun markkinoista on tullut kaiken hallinnon toiminnan tehokkuuden arvioinnin idea, on törmätty paradoksiin: Aktiivinen markkinoiden nimissä hallitseminen vaatii jatkuvaa arviointia ja se puolestaan kasvattaa byrokratiaa samaan tapaan kuin keskusjohtoisessa Neuvostoliitossa.
– Asiakaskyselyt, konsultointi, testaus, mainonta, loputtomat gallupit ja neljännesvuosikatsaukset kasvattavat byrokraattista hallintokoneistoa, vaikka uusliberalismin alkuperäinen idea oli valtion holhouksesta eroon pääseminen ja byrokratian minimoiminen.
– Uusliberalismin tavoittelema vapaa kansalais- ja markkinayhteiskunta ovat yhä kaukaisempia tavoitteita. Erona Neuvostoliittoon on se, että NL:n talous kasvoi 60-luvun lopulle saakka byrokratiasta huolimatta ja siellä ei ollut työttömyyttä.
Laajempi juttu uusliberalismista ja sen kehityksestä ilmestyi Kansan Uutisten Viikkolehdessä perjantaina 27. heinäkuuta.