Pohjois-Suomen aluehallintoviraston Raahen kultakaivokselle myöntämän lupapäätöksen mukaan kaivosyhtiö saa lokakuun loppuun saakka johtaa louhos- ja kuivatusvesiä sekä niitä selvästi likaisempia allasvesiä Tuoreenmaanojaan, vaikka ympäristöluvan muutosta vastusti muun muassa Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.
Korhonen ihmettelee, miten Raahen kaivos sai ylipäänsä käynnistää toimintansa ennen kuin sillä oli riittävät järjestelmät jätevesien hoitoon.
– Sama tilannehan on Talvivaarassa. Nämä alkavatkin muistuttaa toisiaan, hän lisää.
Korhonen on jo aiemmin todennut, että perusteet hallintopakolle ovat täyttymässä Talvivaarassa. Nyt hän toistaa näkemyksensä Raahen kohdalla.
– Ei tästä mitään tule, että joka puolella ilmenee samanlaisia ongelmia, joissa kärsijöinä ovat joko ihmiset tai ympäristö. Se peli pitää viheltää poikki, hän sanoo ja vaatii tiukempaa kontrollia.
Väliaikainen sulkeminen harkittavaksi
Korhonen korostaa, että lainsäädännöstä löytyy kaikki tarvittavat keinot. Niistä käyttökelpoinen Raahen kohdalla voisi olla laitoksen väliaikainen seisottaminen siihen asti, että jätevesikysymys saadaan hallintaan. Keinovalikoimaan kuuluvat myös uhkasakko ja laitoksen sulkeminen.
– Välineitä on. Miksi niitä ei käytetä, kummastelee Korhonen.
Raahen tapauksessa Korhosta ihmetyttää se, että aluehallintovirasto antoi luvan, vaikka elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella oli erilainen näkemys asiasta.
Yle kertoi keskiviikkoaamun uutisessaan, että aluehallintovirasto myöntyi kaivosyhtiö Nordic Minesin tekemään ympäristöluvan muutoshakemukseen, vaikka muun muassa ELY-keskus vastusti vesivarastoaltaaseen kerättyjen jätevedet päästämistä luontoon.
ELY on ottanut allasvesistä näytteitä ja löytänyt niistä niin merkittävästi sulfaattia ja kaivoksen rikastusprosessista peräisin olevia epäpuhtauksia, ettei niitä sen mielestä voi päästää luontoon. Jätevesistä on löytynyt yllättäen myös uraania.
Raahen kultakaivos aloitti kullan tuotannon vuoden 2011 lopulla. Vain muutamaa kuukautta myöhemmin yhtiö jo haki muutosta, koska vesivarastoallas täyttyikin arvioitua nopeammin.
Vahvaa vastustusta
Lupapäätöksen mukaan kaivosyhtiö voi johtaa sekä louhos- ja kuivatusvesiä että allasvesiä luontoon kaikkiaan 600 000 kuution verran.
Aluehallintoviraston mielestä vesien johtamisesta ei aiheudu merkittävää haittaa ympäristölle. Vesille on asetettu pitoisuusraja-arvot muun muassa WAD-syanidille, arseenille ja uraanille sekä määrännyt kaivoksen pikaisiin toimenpiteisiin kaivosvesien varastointikapasiteetin lisäämiseksi.
Kultakaivoksen suunnitelmia laskea jätevedet luontoon vastusti ELY:n lisäksi muun muassa Raahen kaupunki.
Raahen seudun luonnonystävät ja Piehingin kyläyhdistys vaativat jo ennen muutoslupaprosessia kaivostoiminnan keskeyttämistä terveyshaittojen ja ympäristön pilaantumisen vuoksi. Tuolloin ELY-keskus hylkäsi vaatimukset.
Aluehallintoviraston nyt tekemään lupapäätökseen voi hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta.
– Jos ELY-keskus katsoisi, että lupapäätös on lainvastainen, se voisi valittaa, toteaa lakimies Kaija Järvinen ELY-keskuksesta. Siitä, valittaako keskus, ei Järvisen mukaan ole vielä keskusteltu.
Muutos ympäristölupaan voidaan antaa, jos muutoksesta ei aiheudu haittaa terveydelle tai merkittävää ympäristön pilaantumista. Muutoksenhaun vuoksi yhtiön ei kuitenkaan tarvitse keskeyttää toimintaansa.