Peruskoulu tulisi päivittää. Näin arvioi vasemmistoliiton tamperelainen kansanedustaja Anna Kontula.
– Peruskoulun pystyttäminen oli 1970-luvun poliitikoilta suurtyö, jonka päälle onkin sitten huilattu 40 vuotta. Kunhan pisa-tutkimuksissa pärjätään ja lapset lusivat oppivelvollisuutensa, mitään ei tarvitse muuttaa, hän täräyttää blogitekstissään.
Koulu keinotodellisuutta
Kolmen lapsen äiti näkee kuilun nuorten kokemusmaailman ja koulun välillä. Hän puhuu koulusta keinotodellisuutena.
– Peruskoulu ei valmista selviytymään elämässä tai työmarkkinoilla, ja lapset vaistoavat sen, hän sanoo.
– Ei siellä liioin opi, kuinka haetaan toimeentulotukea tai miten puolustaa oikeuksiaan työelämässä. Tuoreen selvityksen mukaan koulun atk-opetuksen varassa eivät kaikki opi lähettämään liitetiedostoa.
Nuorison varastointia
Kontulan mielestä koulun vieraantuneisuus aiheuttaa lasten sopeutumattomuutta. Hän pitää tätä terveenä reaktiona.
– Ei siis ihme, että erityistä tukea tarvitsevien diagnoosien määrä kasvaa koko ajan, hän sanoo ja toteaa yksittäisten opettajien ja koulujen yrittävän päivittää käytäntöjä.
– Rakenteiden muuttaminen vaatisi järeämpää päätöksentekoa, hän sanoo.
– Olisi korkea aika ryhtyä politiikassakin tarkastelemaan peruskoulua jälleen kasvun ja oppimisen näkökulmasta, ei nuorison varastointiongelmana.
Äänimerkin tahtiin
Kontula kertoo esimerkkinä peruskoulun puutteita, että suurin opiskelupaine ajoittuu hormonimyllerryksessä oleviin 14-vuotiaisiin.
Hän pitää vieraantuneena myös sitä, että kouluun pitää herätä aikaisin, vaikka yhteiskunnan muut toiminnot ovat siirtyneet tunteja myöhemmäksi.
– Jos tehtaista on pillit viety museoon jo aikoja sitten, miksi kouluissa lapsia opetetaan edelleen marssimaan tauolle ja töihin äänimerkin tahtiin, Kontula kysyy.