Saksan malli työllistää, mutta lisää köyhyyttä
Työttömät nuoret patistetaan Saksassa töihin euron tuntipalkalla. Tämä euro jobs -malli on laajentunut nopeasti myös muihin työntekijäryhmiin ja ulkomaiseen työhön.
Saksassa nuoren on otettava työ vastaan, jotta hän voisi edelleen saada sosiaaliturvan mukaista perustukea. Työnantaja maksaa työntekijälle 1-1,50 euroa tunnilta.
Alun perin eurotyöt kehitettiin, jotta vähän koulutetuille ihmisille ja syrjäytymisvaarassa oleville nuorille saataisiin luotua uusia työpaikkoja yksityiselle sektorille.
– Saksaa vaivasi sama ilmiö kuin monia muitakin Euroopan maita. Kansantalouden kasvu ei tullut uusista työpaikoista, vaan tuottavuuden noususta, kertoo tutkimusosaston johtaja Maria Jepsen Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön EAY:n koulutus-, tutkimus- ja työsuojeluinstituutista.
Eurotöiden ja muiden työreformien myötä Saksan työttömyys on laskenut nopeasti. Kun malli otettiin käyttöön vuonna 2001, työttömiä oli 2,8 miljoonaa. Neljä vuotta myöhemmin määrä oli pudonnut kahteen miljoonaan.
Palkalla mahdoton tulla toimeen
Työmarkkinoilla olevista alle 25-vuotiaista eurooppalaisista joka viides on työtön. Espanjassa nuorisotyöttömyys on johtanut mellakoihin. Saksassa ilmiöltä on vältytty, mutta eurotyöt ovat tuoneet muassaan muita ongelmia.
Osa vakinaisista palvelusektorin töistä on muuttunut eurotöiksi. Lisäksi Puolan rajalta haetaan päivittäin työntekijöitä jopa teollisuustöihin euron tuntipalkoille, kerrotaan EAY:sta.
Työttömyyslukujen kaunistuessa palkkatyössä olevien köyhyys on kasvanut nopeasti. Kymmenessä vuodessa sosiaalitukea saavien kokopäiväisten työntekijöiden osuus on kuusinkertaistunut.
Miltei joka toinen työntekijä ansaitsee vähemmän kuin 7,50 euroa tunnilta. Työntekijöiden pitää hakea palkan lisäksi sosiaalitukea selvitäkseen elinkustannuksista. Toisaalta matalapalkkatöillä ei ole saatu syrjäytyneitä toivotussa määrin työmarkkinoille.
Pika-avusta tuli ansa
Euron tuntipalkka on yksi osa Saksan työreformia. Pakettiin kuuluu itsensä työllistäjien tukeminen ja palvelusektorin minityöt, joissa voi ansaita 320–400 euroa kuukaudessa ilman, että sosiaalitukia leikataan. Lisäksi työnantaja saa palkata työntekijän määräaikaiseen työsuhteeseen ilman perustetta jopa kahdeksi vuodeksi.
Matalapalkkatöiden arvioidaan jäävän pysyviksi. Monet uudet työpaikat ovat vakituisia ja kokoaikaisia, silti työnantajat eivät ole ottaneet niihin jo palveluksessaan olevia määräaikaisia tai eurotyössä olevia.
EAY puhuukin Saksan matalapalkka-ansasta. Järjestön mukaan Saksan mallia on kuitenkin punnittava tarkoin, sillä se selvästi tuonut ihmisiä takaisin työmarkkinoille.
Nuorisotakuuseen keppi mukaan?
Suomessakin on vaadittu, että nuorten toimeentulotuki muutettaisiin vastikkeelliseksi. Viimeksi perjantaina Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder patisti nuoria opiskelemaan tai töihin.
– Jos alle 25-vuotias ei ole halukas menemään koulutukseen tai työhön, hänen ei pitäisi saada vastikkeetonta sosiaaliturvaa, Fjäder painotti.
Nuorisotakuu lupaa nuorelle koulutus-, työ- tai harjoittelupaikan, mutta niihin ei pakoteta. Tosin kieltäytyminen tarjotusta paikasta johtaa karenssiin.
Torstaina nuoritakuusta luovutetaan väliraportti työministeri Lauri Ihalaiselle.