– Oleellista ohjelmatyössä on se lähtökohta, että kaupunki on kaupunkilaisia varten, korostaa ohjelmatyötä koordinoivan työryhmän puheenjohtaja Sinikka Torkkola.
Punaisena lankana taloudellisten kysymysten käsittelyssä on Torkkolan mukaan se, että uusliberalismi ei sittenkään ole ainut tapa perustella kaupungin toimintojen järkevyyttä.
Tampereella käynnistyi viime syksynä laaja Tampere 2016 -tavoiteohjelmatyö.
Ajatuksena on, että aluevaltuusto toimisi tilaajalautakuntana kaupunginosan kaikissa palveluissa
Kahdeksasta työryhmästä kaksi on jo saanut oman osuutensa valmiiksi. Seniorien kaupunkia ja hyvinvointikysymyksiä käsitelleet osaohjelmat julkistettiin aiemmin tällä viikolla. Muut osaohjelmat julkistetaan huhti-toukokuun aikana ja suuri ohjelmakeskustelu käydään vielä ennen kesää.
Monimuotoiset vanhuspalvelut
Vanhuspolitiikkaa pohtineen työryhmän toinen vetäjä Minna Minkkinen nostaa työryhmänsä aiheista esiin kaksi itselleen tärkeintä.
Koukkuniemeen ei Minkkisen mielestä tarvita kaupungin sinne sitkeästi ajamaa monituottajamallia. Sen sijaan hän korostaa monimuotoisten vanhuspalvelujen tärkeyttä.
– Oleellista ei ole se, että tuottajia on paljon, vaan se, että toiminta on monipuolista sekä se, että kaikki tapahtuu kaupungin omana palveluna.
Minkkisen mielestä on täyttä silmänlumetta kuvitella, että palvelun sisältö ratkeaisi monituottajamallilla.
Työryhmä toivoisi, että Koukkuniemestä kehitettäisiin geriatrian keskus, jossa uskallettaisiin kokeilla rohkeasti uusia asioita kaupungin omana tuotantona.
Turvatonta kotipalvelua
Vanhusten saama kotipalvelu huolestuttaa Minkkistä.
– Yhden kotipalveluihmisen sijasta vanhuksen kotona käy ehkä kolmekin ihmistä. Kotipalvelu jakaa lääkkeet, siivooja vastaa siisteydestä ja ruokapalvelu tuo ruuan keskuskeittiöltä.
Myös kauppapalvelu on ulkoistettu ja tehty Minkkisen mielestä turhan hankalaksi, kun ruokaostoksille ei enää mennä lähikauppaan, vaan kirjasta valitaan koodit, joilla haluttu ruoka tilataan.
– Ja tämän kuvitellaan olevan tehokkaampaa, vaikka tosiasiassa paperinpyörityksen lisääntymisen vuoksi se on todella tehotonta.
Kaiken lisäksi turvattomuus lisääntyy, kun vanhuksen kotona hyppää yhä useampi ihminen.
Kotipalvelun pitäisi Minkkisen mielestä olla kokonaan kunnallinen palvelu ja kotipalveluhenkilön pitäisi tehdä kaikkia niitä asioita, joissa asiakas tarvitsee apua.
– Pitäisi luopua tiukoista normeista, mitä saa tehdä ja mitä ei.
Minkkinen huomauttaa, että juuri kotipalvelutyöntekijän työnkuvan kaventamisella on annettu mahdollisuus yksityisille palveluille. Nyt pitäisi kelkka kääntää toiseen suuntaan.
Hyvinvoiva kuntalainen
– Tarkoitus on tehdä toteuttamiskelpoinen hyvinvointipalveluiden ohjelma, sanoo hyvinvointityöryhmän vetäjä Mirva Tossavainen.
Lähtökohtana ovat muun muassa ennaltaehkäisevyys, asiakaslähtöisyys ja ihmisten välinen yhdenvertaisuus.
Työryhmä on kirjannut tilaaja-tuottajamallista saadut huonot kokemukset. Tossavainen pitää tärkeänä sitä, että palveluihin pitäisi saada yhtenäiset laatukriteerit, jos yksityisiä palveluntuottajia jatkossakin käytetään. Keskusteluissa on vaadittu myös tilaaja-tuottajamallista luopumista.
– Kunnan omien palvelujen kehittäminen on joka tapauksessa tärkeää, kuten on henkilöstön hyvinvointikin.
Hyvinvointiohjelman työstäminen jatkuu nyt konkreettisten tavoitteiden ja käytännön työkalujen etsimisenä. Niistä yhtenä esimerkkinä Tossavainen mainitsee kysymyksen palvelujen maksullisuudesta.
– Onko esimerkiksi terveyskeskusmaksu este hoitoon hakeutumiselle?
Tossavaisen mukaan on olemassa merkkejä siitä, että maksullisuus kasvattaa eriarvoisuutta.
Aluevaltuusto Hervantaan
Kunnanosahallinnon kokeilu on yksi ohjelmatyössä syntynyt visio. Idea omasta aluevaltuustosta Hervannassa on syntynyt lähidemokratiaa pohtivassa työryhmässä, jonka työ on vielä kesken.
– Ajatuksena on, että aluevaltuusto toimisi tilaajalautakuntana kaupunginosan kaikissa palveluissa, sanoo työryhmän vetäjä, Tampereen Vasemmistoliiton vaalityöntekijä Mikko Kähkönen.
Nykyisistä kunnanosavaltuustokokeiluista Hervannan kunnanosahallinto erottuisi siten, että sillä olisi sekä valtaa että rahaa.
– Se olisi oikea toimielin eikä mikään paikallinen painotuselin, kuten edeltäjät.
Hervannan kokeilu olisi Kähkösen mukaan tärkeä myös mahdollisia kuntaliitoksia ajatellen.
– Meillä olisi silloin valmis malli, jolla päätösvalta pysyisi pienemmissä yksiköissä. Silloin Tampereen naapurikuntien ei tarvitsisi pelätä, että tamperelaiset määräisivät, mitä palveluja liitoskunnissa tilataan.
Rahasummat, josta aluevaltuusto saisi päättää, määräytyisi väestöpohjaisesti.
– Jos esimerkiksi Hervannassa on lapsia ja nuoria 10 prosenttia kaupungin kaikista lapsista, silloin aluevaltuustolle lohkaistaisiin valtuuston budjettirahoista 10 prosenttia, Kähkönen selvittää.
2016-blogi
Kähkösen työryhmässä lähidemokratiaa on mietitty myös esimerkiksi verkko-osallistumisen kautta. Toinen osa työryhmien ohjelmapapereita julkistetaan 5.4. ja loput 15.5.
Vasemmistoliiton Tampereen kunnallisjärjestön järjestämä kaikille avoin keskustelu on 29. toukokuuta. Silloin käsittelyssä on koko ohjelma.
Vasemmistoliiton ohjelmatyötä voi kommentoida netistä löytyvässä 2016-blogissa.
Kunnallisvaalityötä vetää työryhmä, jonka puheenjohtajana toimii Sinikka Torkkola ja jäseninä ovat valtuustoryhmän puheenjohtaja Mikko Aaltonen, Minna Minkkinen, Rainer Panula, Veijo Laitinen, Ville Aarresuo, Timo Lahtinen ja Seppo Säämäki.