Kansanedustaja Martti Korhosen (vas.) mielestä kaivosyritysten täytyy lisätä omaa tietämystään toimintansa vaikutuksista ja vähentää aiheuttamiaan ympäristövaikutuksia.
– On kehitettävä uutta teknologiaa, vähennettävä päästöjä ja energiankulutusta. On tehostettava kaivosten sivutuotteiden hyödyntämistä, alueiden jälkihoitoa ja käyttöä. Kaivosteollisuus saavuttaa yleisen hyväksynnän vain omaa toimintaansa parantamalla, Korhonen totesi perjantaina kaivosseminaarissa Kuusamossa.
Hän korosti erityisesti toiminnanharjoittajan vastuuta.
– Lainsäädäntö ei voi rakentua epäluottamuksen ja jatkuvan kontrollin varaan. Kaivosyritysten on hoidettava oma tonttinsa toimintasuunnitelman ja ympäristöluvan antamissa rajoissa.
– Valvonta kuuluu viranomaisille, mutta mitkään resurssit eivät riitä, jos viranomaisia tarvitaan jokapäiväiseen valvontaan.
Valvonnassa puutteita
Kaivoslain mukaan virheellisten tietojen antaminen tai säädettyjen velvoitteiden rikkominen voi johtaa luvan peruuttamiseen. Lupaa voidaan myös muuttaa, jos toiminnasta aiheutuu laissa kielletty seuraus tai toiminnasta aiheutuvat haitalliset vaikutukset poikkeavat olennaisesti siitä, mitä lupaharkinnassa on arvioitu. Erityisestä syystä myös määräaikaisia kaivoslain määräyksiä voidaan tarvittaessa tarkistaa.
Kaivostoiminnan ympäristövaikutusten hallintaa vaikeuttavat vähäiset viranomaisresurssit. Suomessa on pulaa pätevistä kaivosinsinööreistä ja muista kaivosalan osaajista, mikä lisää tarvetta viranomaisten kaivososaamiseen.
Toimivaltaisella viranomaisella on Korhosen mukaan oltava riittävä asiantuntemus.
– Pidän erinomaisena hankkeena ympäristöministeriön sisäistä epävirallista kaivosverkkoa, joka pyrkii tehostamaan tiedonkulkua ja asioiden käsittelyä kaivostoiminnan ympäristöasioissa. Kaivososaamista tarvitaan lisää niin ministeriössä kuin alueellisissa keskuksissa. Viranomaisten resurssipulan selättämiseksi on tehostettava toimintaa kaikin mahdollisin keinoin.