Kunnan tekninen lautakunta torppasi näkemyksen kuitenkin yksimielisesti. Lisäksi esityksen mukaan voimaloiden etäisyys asumuksista olisi pitänyt rajata kilometriin mantereen puolella.
100 km/h:n rajoitusalueella tiealueen etäisyys voimalasta saa Liikenneviraston suosituksen mukaan olla vähintään puoli kilometriä ja alhaisemmilla rajoituksilla pienempi. Desibeleissä mitattuna tuulivoimaan sovelletaan liikenteessä ankarampaa toleranssia kuin asumiseen. Tuulivoiman laitevalmistajien mielestä 300-500 metrin vähimmäisetäisyys asumuksiin riittäisi.
Liikennevirasto on perustellut etäisyyssuositusta mm. sillä, että voimaloista irtoava jää voi olla riski liikenteelle. Nyttemmin on kuitenkin kehitetty teknologia jäiden välttämiseksi lämmittämällä tuulimyllyn lapoja. Se vie 1-2 prosenttia voimalan tuottamasta energiasta.
Tuulivoimaloista ehdittiin kiistellä jo joitakin vuosia sitten Länsi-Turunmaan saaristossa. Tällöin myllyjä vastustivat lähinnä kesäasukkaat, jopa raivokkaasti.
Tuulipuistoille Varsinais-Suomen liiton suunnittelijan Aleksis Klapin mukaan tuskin löytyy paikkoja Saaristomeren ulko- ja välisaaristosta. Yksittäisiä voimaloita on ehkä mahdollista pystyttää.
Tuulivoiman rakentamisen esteenä ovat Klapin mukaan merikotkan reviirit ja kesämökkien tiheys.
– Meidän ohjeistuksemme mukaan voimaloita ei saa rakentaa 600-750 metriä lähemmäksi vakituista asutusta tai kesäasuntoja, Klap kertoo.
Minimietäisyyden harkintaan vaikuttavat paikan sijainti avoimen meren rannalla tai metsäisellä maa-alueella sekä vallitsevat tuulen suunnat. Ääni kulkeutuu paremmin myötätuuleen.
Mantereelle mahtuu
Klapin mukaan mantereelle on mahdollista rakentaa voimaloita myös Varsinais-Suomessa. Ilmatieteen laitoksen tuoreehko Tuuliatlas toi uutta tietoa aikaisempaan näkemykseen, että tuulivoima on potentiaalista lähinnä vain meri- ja tunturialueilla.
– Meillä on tiedossa 22 tuulipuiston aluetta, jotka mahdollistavat 350 voimalan rakentamisen, Klap kertoo. Niiden nimellisteho olisi noin 1 000 megawattia.
Pääosa alueista olisi 10-20 voimalan puistoja. Alueet ovat pääosin metsäisillä paikoilla, jotka ovat metsätalouskäytössä ja asumattomia.
Tuulivoiman hyödyntämistä maalla edistävät yhä suuremmat yksiköt. Nyt uusien voimaloiden napakorkeus nousee 140 metriin.
– Vanhoja 60-70 metrin myllyjä ei niihin voi enää verratakaan, Klap toteaa.
Klap muistuttaa, että vanhojen tuulimyllyjen meluhaitta tuli lähinnä niiden koneistosta. Nyt melua aiheuttavat pääasiassa tuulessa pyörivät siivet.
Avomerimyllyt tekevät tuloa
Avomerellä toimivat offshorevoimalat alkavat tehdä tuloaan myös Suomeen. Klapin mukaan kelluville laitoksille optimaalinen meren syvyys on 10-30 metriä. Tällaisia alueita on runsaasti Merenkurkussa ja Perämerellä.
Laitosten mahdollista perustamista haittaavat Saaristomerellä ja myös Selkämerellä kansallispuistot ja muut luonnonsuojelualueet.