Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professorilta Heikki Patomäeltä ilmestyi keskiviikkona kirja Eurokriisin anatomia. Mitä globalisaation jälkeen? (Into Kustannus).
– Kreikan syyllistäminen ja monien muiden maiden syyllistäminen tässä kriisissä perustuu sellaiseen näkökulmaan, jossa on helppo moralisoida yksittäisiä maita ja niiden toimintaa ilman että nähdään laajempaa kokonaisuutta, Patomäki alusti kirjan julkaisemistilaisuudessa.
Hän lainasi taloustieteilijä Jack Rasmusin selitystä, että meneillään on ”eeppinen taantuma”: se on tavallista taantumaa pitkäkestoisempi – ja voi muuntua suureksi lamaksi.
Patomäki arvioi suuren laman todennäköisyyden nyt ”aika korkeaksi”.
”Siivetönnä en voi lentää vanki olen maan”
– EMU on maailmanhistoriallinen kokeilu. Se poikkeaa kaikesta mitä on aikaisemmin kokeiltu, Patomäki sanoo.
Joskus taidettiin vitsailla nimikaimalla, lentokyvyttömällä australialaisella strutsilinnulla. Euroopan raha- ja talousliitto EMU on todellisuudessakin vähän kaimansa kaltainen: rahaunioni ilman poliittista unionia.
Patomäki konkretisoi: EMUn jäsenvaltiot käyvät ulkomaankauppaa keskenään, talouskasvu eri maissa on erilaista ja palkkapolitiikkaa ei koordinoida. EU:lla ei ole sellaista yhteistä budjettia, jolla olisi kokonaistaloudellisia vaikutuksia. Patomäen mukaan on todennäköistä, että tällainen kokeilu kriisiytyy.
Tai ainakin niin kävi.
– EMU tuli käyttöön 2002–2003, eikä mennyt kuin muutama vuosi, kun alkoi globaali rahoitusmarkkinakriisi ja 7–8 vuotta niin alkoi nyt käynnissä oleva velkakriisi, joka kaiken todennäköisyyden mukaan johtaa euroalueen ainakin osittaiseen hajoamiseen, Patomäki sanoo.
Kolme erilaista mahdollista maailmaa
Patomäki on luokitellut lentokyvyttömän eurooppalaisen rahalinnun tulevaisuuden vaihtoehdot. Niitä on kolme.
1. Uusliberaali EU jatkaa projektiaan, kun euroalue on mahdollisesti osittain hajonnut. Patomäki pitää tätä ajan hengen päävirtauksena. Jonkinasteinen liittovaltiokehitys olisi kuvassa mukana. Patomäki pitää hankkeen ennustetta huonona: se olisi ohi 2020-luvulle tultaessa.
2. EU:sta syntyy eräänlainen sosiaalidemokraattinen liittovaltio ja suurvalta. Onnistuakseen hanke tarvitsee joukon demokraattisia uudistuksia.
3. EU ryhtyy ajamaan maailmanlaajuisia uudistuksia, ja maailma synnyttää globaalin demokratian. Malli saataisiin niin sanotun globaalikeynesiläisyyden kannattajien kirjoituksista.
Heikki Patomäen kirjasta ja Ulkopoliittisen instituutin johtajan Teija Tiilikaisen vastaväitteistä voit lukea perjantaina 17.2. ilmestyneestä Kansan Uutisten Viikkolehdestä. Verkkolehdessä sunnuntaina Pekka Sauramo toteaa, että Emusta pitäisi päästä kunniallisesti eroon.