13.2.2012 14.25

Lehtikuva/ LOUISA GOULIAMAKI

Kreikkalaiset raivosivat sunnuntain ja maanantain välisenä yönä uusia leikkauksia vastaan. Entisen europarlamentaarikon Esko Seppäsen mukaan Euroopassa ei pelasteta säästöillä valtioita, vaan pankkeja.

Nämä pankit ovat suurimmat syylliset velkakriisiin

Rahavalta tuhosi reaalitalouden. Nyt veronmaksajat pelastavat tuhon aiheuttajat, kirjoittaa Esko Seppänen blogissaan.

Ateena palaa, kun kreikkalaiset raivoavat leikkauksia ja EU:ta vastaan.

Entisen europarlamentaarikon Esko Seppäsen mielestä euron kriisiä enemmän kyseessä on kapitalismin systeemikriisi.

Systeemikriisi on sitä, että pankit eivät enää osta toinen toisiltaan niitä virtuaalirahatuotteita, joilla ”markkinat” on ensin kylläännytetty ja sitten syväjäädytetty. Kun pankit eivät tule toimeen omillaan, valtiot pannaan pelastamaan pankit myrkyllisen virtuaalirahajätteen loppusäilytykseltä, hän kirjoittaa blogissaan maanantaina.

Seppäsen mukaan velka on ollut pankkien ottoautomaatti ja rahantekokone, ja maailmantalous on saastutettu maksamattomalla velalla. Rahavalta tuhoaa tielleen osuvat reaalitalouden rakenteet, mutta ei omilla vaan muiden rahoilla.

Liian suuria konkurssiin

Maapallolla on 29 SIFIS-pankkia (Systemically Important Financial Institutions). Suuruutensa vuoksi niitä ei voi päästää konkurssiin.

”Yksi veisi mukanaan monia muita ja käynnistäisi reaalitaloudelle tuhoisan konkurssitsunamin, jota seuraisi taloudellinen ja poliittinen kaaos”, Seppänen toteaa.

Suursijoittaja Warren Buffet on kuvannut johdannaisia joukkotuhoaseiksi. Niitä on liikkeellä kymmenen kertaa enemmän kuin kolme miljardia työntekijää tuottaa tavaroita ja palveluksia maapallon reaalitaloudessa.

Esko Seppäsen mukaan johdannaisia valmistetaan valuutoista, koroista, osakkeista ja raaka-aineista. 60 prosenttia niistä syntyy valuutoista, joita viime vuonna ostettiin ja myytiin yli 1 000 biljoonalla (12 nollaa) dollarilla.

”Kymmenen suurpankkia hallitsee yli 3/4 näiden joukkotuhoaseiden markkinoista, joiden riskit on kätketty pankkien taseisiin (eikä vain pankkien, joita vähän valvotaan, mutta ei toki paljon). Pankkien tapaan toimivia varjopankkeja ei valvota lainkaan. Kun maailman pankeilla on ollut velallisille jaossa 95 biljoonaa (12 nollaa) dollaria, varjopankkijärjestelmän velanantokyky on 60 biljoonaa.”

Systeemikriisin suursyylliset

Kapitalismin systeemikriisin suursyyllisä Seppäsen mukaan ovat ainakin nämä SIFIS-pankit (suluissa pankin markkinaosuus maailman suurimmasta riski- ja kriisikeskittymästä eli valuuttajohdannaisista):

Deutsche Bank (15,64 %), Barclays Capital (10,75 %), UBS AG (10,59 %), Citi (8,88 %), JPMorgan (6,43 %), HSBC (6,26 %), RBS eli Royal Bank of Scotland (6,20 %), Credit Suisse (4,80 %), Goldman Sachs (4,13 %) ja Morgan Stanley (3,64 %).

”Monet näistä pankeista ovat käyttäneet velkaa vipuna tai muuten vain velkaantuneet tavalla, jota kirjanpitokielellä kuvaa se, että ylivelkaantuneiden pankkien taseissa ”on the left side there is nothing right, on the right side there is nothing left” (siis vasemmalla puolella varoissa ei ole mitään hyvää ja sen oikealla puolella omissa pääomissa ei ole mitään jäljellä). Systeemikriisin palon sytyttäneen Lehman Brothersin taseessa oli 33 kertaa enemmän velkaa kuin varoja.”

EKP luo tyhjästä bittirahaa

Näitä pankkeja veronmaksajat ovat pelastaneet konkurssilta. Työkaluna ovat olleet keskuspankit. Neljässä vuodessa Euroopan keskuspankin (EKP) tase oli yli kaksinkertaistunut 1 286 miljardista eurosta 2 688 miljardiin. Eurosetelistö on kasvanut 670 miljardista vain 884 miljardiin. ”Kasvattamalla tasettaan keskuspankki ei paina seteleitä vaan luo tyhjästä bittirahaa”, toteaa Seppänen.

Joulukuussa EKP antoi 523 pankille 489 miljardia lainaa yhden prosentin korolla ilman mitään ehtoja. Lisää on Esko Seppäsen mukaan luvassa vielä tämän kuun lopussa.

Esko Seppäsen koko kirjoitus