"Eläkeiän nostaminen ei ratkaise työuran pidentämistä"

UP/Kari Leppänen

Vanhuuseläkkeen alaikärajan nostaminen nykyisestä 63 vuodesta 65 vuoteen ei ratkaise työuran pidentämisen ongelmaa totesi työministeri Lauri Ihalainen (sd.) vakuutusyhtiö Ilmarisen ja Vanhustyön keskusliiton iAreena 2012 -seminaarissa torstaina.

Ihalainen viittasi laskelmiin, joiden mukaan ikärajan nostaminen toisi työuriin pidennystä vain 0,7 vuotta.

Eläketurvakeskuksen tuoreen tilaston mukaan viime vuonna eläkkeelle siirryttiin 60,5-vuotiaana. Nousua edellisvuodesta oli 0,1 vuotta.

Suomessa on asetettu tavoitteeksi, että keskimääräinen eläköitymisikä olisi 62,4 vuotta vuoteen 2025 mennessä. Ihalaisen mukaan tasaisen vauhdin taulukolla ei tavoitteeseen aivan päästä, mutta sitä kohti ollaan menossa.

– Tämä ei ole vain eläkeikäkysymys. Hyvä työllisyysaste pidentää työuria, samoin parempi työelämä ja kolmantena tulevat eläkeratkaisut, Ihalainen totesi.

Hallitus odottaa työmarkkinajärjestöiltä esityksiä työurien pidentämisestä maaliskuussa pidettävään budjettikehysriiheen, jossa raamitetaan valtion tulo- ja menokehitys seuraavaksi kolmeksi vuodeksi.

Monia keinoja

Ihalainen esitteli laskelmia keinoista, joilla työuriin voidaan vaikuttaa jo työssäkäyntiaikana. Esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeiden puolittuminen pidentäisi työuria 1,5 vuodella.

Eläkkeelle siirtymisen odote nousi vuodella, jos alle 50-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeet alkaisivat vasta 50 vuoden iässä. Mielenterveysperusteisten eläkkeiden puolittaminen siirtäisi eläkkeelle siirtymistä puolella vuodella.

Muista työuraan vaikuttavista keinoista Ihalainen nosti esiin mm. työtapaturmien ja sairauspoissaolojen vähentämisen. Lisäksi huomattava joukko työkyvyttömyyseläkeläisistä haluaisi takaisin työelämään osatyökykyisinä. Myös 140 000 osa-aikatyöntekijää haluaisi siirtyä vajaatyöllisyydestä kokoaikatyöhön.

Ihalainen piti erittäin kiinnostavina eläkkeellä olevien halukkuutta palata tavalla tai toisella työelämään. Tämän joukon vastaanottaminen edellyttää muutoksia työelämässä, Ihalainen tähdensi.

Erityishuolena nuoret

Ihalaisen erityinen huolenaihe on nuorten syrjäytyminen ja työttömyys työuran alkupäässä. Työuran pituus on paljolti kiinni työhön siirtymisen onnistumisesta.

– Alan olla enemmän huolissani nuorten ihmisten työurista kuin ikääntyvän väestön, Ihalainen totesi.

Nuorisotyöttömyys on nyt noin 20 prosenttia. Muutama tuhat nuorta jää peruskoulun jälkeen ilman työ- tai koulutuspaikkaa.

Hallituksen tavoitteena on toteuttaa nuorten yhteiskuntatakuu vuonna 2013. Tarkoitus on, että jokaisella nuorella on työ-, harjoittelu- tai koulutuspaikka tai hänen voidaan ohjata työpajatoimintaan tai kuntouttavaan työhön kolmen kuukauden työttömyysjakson jälkeen.

Ihalaisen mukaan suuri huoli on siinä, että huomattava osa nuorista työttömistä valuu yli kolmen kuukauden rajan kohti pitkittyvää työttömyyttä.

Valtion budjetissa on osoitettu 60 miljoonaa euroa vuodessa yhteiskuntatakuun toteuttamiseen, mutta se ei yksin riitä, Ihalainen tähdensi.

– Tähän tarvitaan elinkeinoelämän vastaantuloa. Ensimmäisen työ- tai harjoittelupaikan saaminen on tosi tärkeää.