Lehtikuva/ Jukka Töyli

Kunnallisen eläkejärjestelmän rahoitus edellyttää, että kuntien henkilöstön määrä ja sitä myöten palkkasumma ei laske nykyisestä.

Työurien pidentäminen takaa eläkkeet

Hannu Hurme

Kunnallinen eläkejärjestelmä on vakaalla pohjalla, vakuutti Kunnallisen eläkelaitoksen (Keva) toimitusjohtaja Merja Ailus Helsinkiin kokoontuneen kuntatalousfoorumin osanottajille. Vakauden säilymisellä on kuitenkin joukko reunaehtoja.

Järjestelmän rahoitus edellyttää, että kuntien henkilöstön määrä ja sitä myöten palkkasumma ei laske nykyisestä. Toimia tarvitaan myös työurien pidentämiseksi. Ailus korosti tarkoittavansa erityisesti tarvetta vähentää työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymään joutuvien määrää.

Kevan tavoitteena on toimitusjohtajansa mukaan pitää eläkemaksut vakaina. Tämän takaa vuonna 1988 aloitettu rahastointijärjestelmä. Tuolloin alettiin eläkemaksuja kerätä enemmän kuin eläkeläisille jaettiin. Rahastoa on kartutettu niin, että sen koko on ylittänyt ensimmäisen kerran 30 miljardin euron rajan. Kevan eläkevastuut ovat tällä hetkellä 90 miljardia euroa, joten kattamatonta eläkevastuuta sillä on 60 miljardia euroa.

Työkyvyttömyys pysyy huolena

Tulevaan kehitykseen vaikuttavista tekijöistä Ailus otti esille ajankohtaisen rakennemuutoksen ja palvelujen tuottamisen tavat. Molemmat vaikuttavat henkilöstön määrään.

Väestön ikääntyminen puolestaan johtaa eläkemenojen kasvamiseen huoltosuhteen - ei-työllisten määrän kasvaessa suhteessa työllisten määrään - muuttuessa. Toiseen suuntaan eli eläketuloja kasvattaen vaikuttaa huollon tarpeessa olevien palveluihin tarvittavan henkilöstön määrän lisääntyminen, samoin kuin eläköitymisiän nousu. Se on tällä hetkellä jo keskimäärin 60,6 vuotta.

Valitettavana kehityspiirteenä Ailus muistutti työkyvyttömyyseläkkeiden määrän pysymisestä ennallaan.

Kaksi kolmesta eläkkeelle

Mitä pienempi on kuntien henkilöstömäärä, sitä pienempi on kokonaispalkkasumma. Henkilöstömäärän vähenemisen vaikutuksia Kevassa on laskettu. Laskelmien mukaan eläkemaksujen osuus palkkasummasta on tällä hetkellä vajaat 30 prosenttia. Esimerkiksi 20 prosentin vähennys henkilöstömäärässä nostaa maksua noin 2,5 prosentilla.

Väestön tuleva ikärakenne tuo eläkekeskusteluun vakavia haasteita. Vuoteen 2030 mennessä tulee yli 65-vuotiaiden määrä kasvamaan noin 650 000:lla ja yli 75-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu. Tämän seurauksena arvioidaan sosiaali- ja terveyspalvelujen kysynnän kasvavan 20-30 prosentilla.

Haasteiden karmeuden paljastaa ennuste, jonka mukaan kuntatyöntekijöistä on vuoteen 2030 mennessä siirtynyt eläkkeelle kaksi kolmasosaa. Kunta-alalta arvioidaan lähtevän eläkkeelle vuoteen 2030 mennessä 322  000 henkilöä, heistä puolet jo 2010-luvulla.

keskustele aiheesta

Tulosta

jaa

Facebook
Google
del.icio.us
MySpace
Twitter
Lähetä sähköpostina