Maanantaina kahden viikon kuluttua tiedetään, onko Suomen tasavallan seuraava presidentti kova kokoomuslainen Sauli Niinistö vai Vihreässä liitossa sen alkuajoista vaikuttanut pehmeä Pekka Haavisto.
Molemmat istuivat samassa Paavo Lipposen (sd.) ykköshallituksessa. Niinistö muistetaan tiukkana talousmiehenä ja ainakin ulospäin jopa tylynä ihmisenä, jota jopa omat puoluevaltuutetut tuntuivat kuuntelevan pelonsekaisin tuntein. Haavisto on ollut koko 1980-luvulla alkaneen poliittisen uransa leimallisesti kaupunkilainen pehmovihreä.
Näyttäisi siis siltä, että presidentinvaalin toisella kierroksella kohtaavat täysin erilaiset persoonat ja hyvin erilaiset maailmankatsomukset. Helsingin Sanomien ja Ylen vaalikoneiden vertailussa kuitenkin paljastuu, että ehdokkaat ovat yllättävän lähellä toisiaan. HS:n 25 kysymykseen Niinistö ja Haavisto antoivat 14 täysin samaa vastausta.
Niinistöllä kovempi linja Irania kohtaan
Ylellä eroja on enemmän, mutta presidentin kannalta tärkeimmässä asiassa ulkopolitiikassa vastaukset poikkeavat vain yhdessä olennaisessa kysymyksessä. Väitteestä ”Suomen pitää tukea Yhdysvaltoja, jos se hakee YK:lta valtuutusta painostustoimiin Iranin ydinohjelman valvonnassa”, Niinistö on jokseenkin samaa, Haavisto jokseenkin eri mieltä.
Haavisto pitää tärkeänä, että Iran päästää YK:n tarkastajat suorittamaan tarkastukset niissä laitoksissa, joiden toiminnan epäillään liittyvän Iranin ydinaseohjelmaan ja ydinaseen valmistamiseen. Hän painottaa nimenomaan YK ja sen erityisjärjestö IAEA:n roolia, ”joita myös Yhdysvaltojen pitäisi tässä asiassa tukea.”
Niinistö toteaa vain, että ””ydinaseiden ja muiden joukkotuhoaseiden leviämistä, jos siitä on todisteita, on pyrittävä rajoittamaan maailmassa.”
Natoon ei nyt, mutta ehkä myöhemmin
Nato-jäsenyyteen nyt kumpikin suhtautuu kielteisesti. HS:n koneessa he ovat kuitenkin sitä mieltä, että ”asiaa on voitava harkita tarvittaessa uudestaan.”
Ylen vaalikoneessa Venäjän sotilaallista varustautumista kumpikaan ei pidä uhkana Suomelle. HS:ssä Haavisto kuitenkin katsoo tilanteen heikkenevän jonkin verran, kun se Niinistön mukaan pysyy ennallaan.
Kummankaan mielestä Suomen ei tule välttää osallistumista sotilaalliseen kriisinhallintaan Afganistanin kokemusten perusteella.
Molemmat kannattavat nykyistä vahvempaa yhteistä talouspolitiikkaa euroalueella. Haavisto haluaa luoda euroalueesta syvemmän taloudellisen ja poliittisen liiton, Niinistölle riittäisi paluu vakaussopimuksen juurille.
Arvoissa enemmän eroja
Enemmän eroja löytyy arvokysymyksissä. Niinistön mielestä maahanmuuttajien pitää ”jokseenkin” sopeutua suomalaisiin tapoihin, Haavisto ”jokseenkin” katsoo, että ei tarvitse.
”Suvaitsevaisuus ei ole sitä, että suomalaiset perinteet, kuten Suvivirsi, lopetettaisiin kohteliaisuudesta muita perinteitä kohtaan”, toteaa Niinistö.
”… maahanmuuttaja voi pitää uskontonsa ja kulttuurinsa tavat, samaan tapaan kuin esimerkiksi Suomen tataarit, juutalaiset, romanit tai alkuperäiskansa saamelaiset ovat ne säilyttäneet. Ketään ei saa painostaa esimerkiksi vaihtamaan uskontoaan”, katsoo Haavisto.
Avioliitosta ja Kiinasta eri mieltä
Selvin ero kaksikon välille syntyy suhtautumisesta samaa sukupuolta olevien avioliittoon eikä vain rekisteröityyn parisuhteeseen. Haavisto on täysin samaa, Niinistö jokseenkin eri mieltä siitä, että avioliitonkin pitää olla mahdollinen.
Samanlaiset erot löytyvät myös suhtautumisessa maapallon pelastamiseen luopumalla talouskasvun tavoitteesta sekä suhtautumisesta Kiinan ihmisoikeuksiin, vaikka se haittaisi talousyhteistyötä.
””Kiinan omaa kehitystä varjostavat kansalaisten eriarvoisuuden kasvu, ihmisoikeuskysymykset, sananvapauden ongelmat ja vähemmistöihin kohdistuva painostus, josta tiibetiläisten munkkien polttoitsemurhat viime aikoina kertovat. On myös Suomen intressissä tukea sellaista kehitystä Kiinassa, jossa ympäristö, työelämän oikeudet ja ihmisoikeudet otetaan täysipainoisesti huomioon”, sanoo Haavisto Kiinasta.
Niinistö taas katsoo, että ”presidentti Halonen on reagoinut ihmisoikeuksien tilaan ja toiminut oikein. Ei siis nykyistä tiukemmin. Ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittamista on pidettävä kansainvälisessä kanssakäymisessä esillä, ei oppimestarina, mutta syvänä huolenaiheena.”
Siunausta tulossa uudenvuoden puheessa
Molemmat ehdokkaat kannattavat eutanasian eli armokuoleman sallimista pitkällisen arvokeskustelun jälkeen.
Molemmat ehdokkaat myös toivottaisivat uudenvuoden puheessaan kansalle jumalan siunausta, joten tämä Martti Ahtisaaren aloittama käytäntö tekee varmasti paluun runsaan 11 kuukauden kuluttua.
Tämä on myös ainoa asia Ylen vaalikoneessa, jossa Niinistö on täysin samaa mieltä väitteestä. Muuten hän on täydellisen ”jokseenkin”-mies.