Nopean palvelun terveyskioski malliksi muulle terveydenhuollolle

Sirpa Koskinen

– Perusterveydenhuolto kärsii, kun kaikki terveydenhuoltoon tuleva lisäraha menee erikoissairaanhoitoon, sanoo Ylöjärven perusturvajohtaja Kari Virta.

Uutinen on osa Kansan Uutisten juttukokonaisuutta, jossa selvitetään perusterveydenhuollon tilaa tänä päivänä lukijoiden lähettämien vinkkien ja kysymysten perusteella. Lue lisää jutun lopusta.

Ylöjärvellä perusterveydenhuoltoon annettiin pieni lisäresurssi, kun terveyskioski polkaistiin käyntiin kolme vuotta sitten. Tämä kynnyksetön palvelu on osoittautunut toimivaksi käytännössä ja myös Tampereen yliopistolla tekemässä tutkimuksessa. Lahti ja Kotka ovatkin jo kopioineet mallin itselleen

– Poliklinikkakäynnit ovat selvästi vähentyneet, kun on olemassa kevyt ja nopea palvelu. Poliklinikoille jää näin enemmän aikaa vaativiin hoitoihin.

Kuntalaisten suurin terveyspalveluihin liittyvä tyytymättömyyden syy on se, että terveyskeskukseen ei pääse.

Terveyskioski on yksi vastaus tähän, mutta Virran mielestä ei riittävä. Samaa toimintamallia pitäisi hänen mielestään laajentaa niin, että ajanvarauksessa ei enää jaettaisi aikoja päivien ja jopa viikkojen päähän.

Resurssiongelma

Terveyskeskuspalvelujen puutteiden taustalla on Virran mukaan yhtäältä resurssit.

– Suomessa on valmistunut noin 8 000 lääkäriä viimeisen 10 vuoden aikana, mutta terveyskeskuksiin niistä ei laskennallisesti ole tullut yhtään. He ovat menneet joko erikoissairaanhoitoon, työterveyshuoltoon tai yksityiselle sektorille.

Tällainen linja ei Virran mukaan voi enää jatkua. Muuten kaikki terveydenhoito on pian erikoissairaanhoitoa.

– Ja se vasta kalliiksi tulee, jos kaikki nuhapotilaasta alkaen hoidetaan isossa sairaalassa.

Resurssia pitää siis aiempaa enemmän kohdentaa perusterveydenhuoltoon.

Toimintatavat uusiksi

Resurssit eivät ratkaise kaikkea. Toimintatavoissakin on Virran mukaan korjaamisen varaa.

– Minusta on käsittämätöntä, että nykyäänkin vielä yritetään puhelimessa tehdä diagnoosia. Puhelimessa voi lähinnä neuvoa. Jos potilasta pitää arvioida, se pitää pääsääntöisesti tehdä silmätysten.

Juuri tämän vuoksi terveyskioski otettiin käyttöön Ylöjärvellä.

Terveyskioski on vähentänyt poliklinikkakäyntejä Ylöjärvellä.

– Terveyskioskiin voi kävellä sisään ilman ajanvarauksia. Siellä on terveydenhoitaja ja sairaanhoitaja, jotka ovat kykeneviä arvioimaan, tarvitseeko henkilön hakeutua lääkärille vai riittääkö pelkkä neuvonta.

Terveyspalveluiden etulinjaan pitäisi Virran mielestä viedä juuri tällainen palvelu – olipa se sitten kioski tai terveysaseman avovastaanotto – johon pääsevät kaikki melko nopeaa arviota tarvitsevat asiakkaat. Sairaanhoitaja sitten arvioi, ketkä ohjataan lääkärille.

– Tämä vaatii jonkun verran lisää resursointia, mutta ei kauhean paljon, koska se vapauttaa puhelimesta sairaanhoitajia, Virta sanoo.

Terveyskioski ei kuitenkaan poista tarvetta perusterveydenhoidon resurssien tuntuvaan lisäämiseen. Virta muistuttaa että hoidon tarve on kasvanut varsinkin ihmisten ikääntymisen kautta.

Kunnan ydintoimintaa

Virran kanta perusterveyspalvelujen yksityistämiseen on selkeä.

– Perusterveydenhuoltoa ei pidä kilpailuttaa. Se on kunnan ydintoimintaa, joka pitää hoitaa itse. Ydintoimintaa tukevia palveluja voidaan toki ostaakin.

Virta kertoo, että Ylöjärvi on joutunut ostamaan joitakin viikonloppupäivystyksiä, koska terveyskeskuslääkärit eivät halua niitä tehdä.

– Eli ostamme sen, mitä omat lääkärit eivät suostu tekemään. Mutta ei mitään vakituisia työtehtäviä eikä kokonaisia yksiköitä.

Esimerkiksi neuvoloita, vastaanottoa tai vanhustenhuoltoa ei Virran mukaan pääsääntöisesti pitäisi kilpailuttaa.

– Mutta toki ymmärrän, jos testausmielessä kilpailutetaan, ja siitä saadaan ehkä lisää tietoa oman toiminnan kehittämiseen. Tällöin voi tulla kyseeseen isokin yksikkö.

Mutta Ylöjärvellä, jossa asukkaita on 31 000, ei Virran mukaan ole mitään sellaista yksikköä, jonka palvelut kannattaisi ostaa ulkoa.

Poliitikot priorisoimaan

Syitä siihen, että erikoisterveydenhoito vie kaiken terveydenhoitoon tulevan lisärahan, on Virran mukaan ainakin kaksi.

– Terveysteknologia kehittyy sellaisella vauhdilla, että reaalitalouden kasvun pitäisi olla noin viiden prosentin luokkaa, jotta kaikki uudet hoitomahdollisuudet voitaisiin ottaa käyttöön. Tässä on ilmiselvä ristiriita.

Toinen Virran nimeämä syy löytyy siitä, että erikoissairaanhoidosta vastaavat sairaanhoitopiirit, jotka eivät ole suoraan kuntien omistuksessa tai valvonnassa. Tämän vuoksi hoidon kehitysmahdollisuudet menevät helposti kuntien rahoitusmahdollisuuksien ja -halujen edelle.

– Silloin erikoissairaanhoidon osuus kasvaa. Näin on käynyt joka kunnassa, Virta sanoo.

Poliitikot voisivat puhaltaa poikki tämän kehityksen. Priorisointikeskustelut vain eivät ole toistaiseksi tuottaneet tulosta. Poliitikot sysäävät asian ammattilaisille ja lääkärit taas sanovat, että poliitikot päättävät, he antavat vain asiantuntija-apua.

– Pian ollaan tilanteessa, jossa rahat eivät enää riitä johonkin seuraavaan uuteen huippuhienoon ja huippukalliiseen hoitomuotoon, hän sanoo.

Uutinen on osa Kansan Uutisten juttukokonaisuutta , jossa selvitetään perusterveydenhuollon tilaa tänä päivänä lukijoiden lähettämien vinkkien ja kysymysten perusteella. Voit osallistua hankkeeseen. Kirjoita kokemuksistasi KU:n verkkolehden keskusteluun vastauksena tähän juttuun. Vastaukset tulevat verkkolehden keskusteluosiossa näkyviin toimituksen tarkastettua ne. Vastauksia voidaan käyttää osana tulevaa juttua. Jätä yhteystietosi kohtaan ”sähköposti” mahdollista yhteydenottoa varten. Yhteystiedot jäävät vain toimituksen tietoon.