Monisatapäinen lukiolaisjoukko osoitti maanantaina Jyväskylässä mieltään suurlukiokaavailuja vastaan.
”Ei Jättilukioita”, ”Halutaanko meistä tehdä käsiin räjähtäviä aikapommeja”, ”Ei lukiolaisia suurkanaloihin”, julistivat mielenosoittajat, jotka marssivat Jyväskylän Lyseon lukion pihalta kävelykadun kompassiristeykseen. Mukana oli lyseolaisten lisäksi myös muiden lukioiden opiskelijoita.
Lukiolaiset sai liikkeelle kaupungin lukiokoulutuksestakin vastaavan Jyväskylän koulutuskuntayhtymän suunnitelma lukioverkon uudistamiseksi nykyistä suurempiin yksiköihin. Oppilaat pelkäävät yhteisöllisyyden katoavan suurlukioiden myötä.
Viime toukokuussa julkistettu Haahtela-yhtiöiden raportti tarjosi Jyväskylän keskusta-alueen lukioverkon uudistamiseksi kahdeksan vaihtoehtoa. Kun kalleimmat vaihtoehdot karsittiin pois, jäljelle jäi neljä. Ne kaikki edellyttävät lukiokoulutuksen keskittämistä kahteen tai kolmeen yksikköön.
Selvityksen perustana on Jyväskylän ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntaliitoksen yhteydessä hyväksytty hallinnon ja palveluiden järjestämissopimus. Siinä tavoitteeksi asetettiin, että ”lukiokoulutukseen haetaan uudenlaista, voimavarat yhteen kokoavaa seudullista ratkaisua, joka optimoi lukioverkon viimeistään vuoteen 2012 mennessä ja ottaa huomioon koko toisen asteen koulutuskokonaisuuden.”
Lyseon kohtalo huolena
Erityisen paljon keskustelua on herättänyt Suomen vanhimman suomenkielisen oppikoulun perinteitä jatkavan Jyväskylän Lyseon lukion kohtalo. Vain yhdessä vaihtoehdossa lukiotoiminta jatkuisi lyseon nykyisessä yli sata vuotta vanhassa rakennuksessa, jolla on edessään kallis peruskorjaus. Lyseon nimen luvataan kuitenkin säilyvän.
Pelkistetyimmän mallin mukaan Jyväskylän keskustan lukiokoulutus keskitettäisiin kahteen 1 200 oppilaan suurlukioon. Jyväskylän lukiokoulutus -liikelaitoksen johtokunnan jäsen Matti Vesa Volanen sanoo koulutuskuntayhtymän sitoutuneen siihen, että koko peruskoulusta valmistuva ikäluokka otetaan toisen asteen koulutukseen.
– Jos joudumme rakentamaan suurempia kouluja, meidän täytyy myös miettiä, kuinka niitä johdetaan, miten oppilashuolto, oppilaanohjaus sekä opettajan työ ja koulun pedagogiikka rakennetaan uudelleen.
Kysymykseen Lyseon lukion jatkamiseen itsenäisenä lukiona Volanen suhtautuu epäillen.
– Onko oikein, että me pitäisimme 300 oppilaan Jyväskylän lyseon lukion rakennuksessa, joka vaatii miljoonien remonttia ja sitten muualle kaupunkiin tulisi yli tuhannen oppilaan lukioita, Volanen kysyy.
Eroon vastakkainasettelusta
Suurempia lukioita vieroksuville Volanen muistuttaa lukiolaisten siirtyvän jatkamaan opintojaan yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin, joissa voi olla kymmeniätuhansia opiskelijoita.
– Ammatillisella puolella on jo pitkään ollut suuria yksiköitä. On mielenkiintoista, miksi sillä puolella ei ole käyty tällaista keskustelua, Volanen toteaa.
Volanen vakuuttaa, ettei vuonna 1858 aloittaneen lyseon perinteitä olla heittämässä romukoppaan. Hän toivoo, että uudistuksessa voidaan yhdistää lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen parhaita puolia.
– On jo aika purkaa henkisen ja ruumiillisen työn vastakkainasettelu, johon aikaisempi jako on perustunut. Meidän täytyy koulutuksessa reagoida työelämässä jo tapahtuneeseen muutokseen, jonka myötä jokainen työntekijä joutuu käyttämään yhä enemmän käsitteellisiä valmiuksia selviytyäkseen omasta työstään.
Volasen mukaan tilanne on siltäkin osin muuttunut, että nykyään vain hyvin harvat lukiot voivat enää valita opiskelijansa, kun taas ammatillisella puolella hakijoita on huomattavasti enemmän kuin on opiskelupaikkoja.