Kuka hyötyy ilmastonmuutoksesta?

Teppo Eskelinen

Durbanin ilmastokokouksen pettymys on saanut monet kysymään, miksi neuvottelut epäonnistuivat ja miten tästä voisi jatkaa eteenpäin.

Kaksi viimeaikaista raporttia kertoo samasta asiasta, mutta varsin eri tarinaa.

Kalifornialainen think-tank The International Forum on Globalization (IFG) julkaisi äskettäin raportin ”Outing the Oligarchy: Billionaires Who Benefit From Today’s Climate Crisis.” Raportissa analysoidaan sitä, ketkä ihmiset maailmassa todella hyötyvät ilmaston tuhoutumisesta.

Raportissa myös luetellaan 50 eniten hyötyvää henkilöä. Listan ”kärkinimi” on meksikolainen Carlos Slim ja seuraavana mainitaan yhdysvaltalaiset Kochin veljekset.

Hyötymisellä tarkoitetaan sekä investointien arvonnousua ilmastonmuutoksen myötä sekä lobbaamista fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämistä vastaan.

Raportin kirjoittajan Victor Menottin mukaan korruptiosta ja ”yhden prosentin” vallasta puhutaan paljon, samoin ilmastosta, mutta näiden teemojen yhteyksiä on syytä avata. Erityisesti energiasektorilla lobbaus ja korruptio ovat hyvinkin intensiivistä toimintaa.

Ihmisten täytyy ymmärtää, ketkä ovat vastuussa.

Menotti muistuttaa, että tämän päivän Yhdysvalloissa varallisuus on kaksi kertaa keskittyneempää huipulle kuin Rooman valtakunnan aikana. Politiikka heijastelee usein ”yhden prosentin” etuja.

“Hiilipäätöksentekojalanjäljen” laskeminen on luonnollisesti hyvin monimutkaista. Menotti pitää kuitenkin raporttiaan ensimmäisenä askeleena laajassa prosessissa, jossa taloudellisen ja poliittisen vallan yhteen kietoutumisen ja ilmaston tuhoamisen yhteyksiä selvitellään monesta näkökulmasta.

Menottin mukaan raportti on tehty, koska ”ihmisten täytyy ymmärtää, ketkä ovat vastuussa”.

Maailmanpankki taas julkaisi oman selvityksensä siitä, miten ilmastonmuutokseen sopeutumista kannattaisi hoitaa. Pankki ajaa raportissa erityisesti yksityissektorin rahoituksen vahvistamista.

Kehitysmaille luvattua sadan miljardin sopeutumisrahastoa ei Maailmanpankin mukaan ole mahdollista toteuttaa julkisten budjettirahojen kautta. Raportissa todetaan, että ”suurimmat rahoituserät ilmastonmuutoksen sopeutumisessa tulevat […] olemaan luonteeltaan yksityisiä”.

Maailmanpankin raportin luonnos kävi lausuntokierroksella YK:ssa, josta tulleita kommentteja ei otettu lainkaan huomioon. YK:sta muistutettiin, että ”useilla kehitysmailla on ollut vaikeuksia saada hyötyä yksityisistä rahavirroista”.

YK:sta huomautettiin myös, että yksityisen rahoituksen ”joustavuus on varsin rajallista, kun yksityistä rahaa käytetään lähinnä finanssi-instrumentteihin ja investointeihin. Toisaalta julkisen rahoituksen joustavuus on maksimaalista ja sitä voidaan käyttää useilla tavoilla”.

Varmaa on, että monet vaikutusvaltaiset markkinatoimijat pyrkivät hyötymään ilmastonmuutoksesta ja vaikuttamaan tilanteeseen poliittisesti, oli kyseessä sitten ilmastonmuutoksen kiihdyttäminen tai sen hillintä.

Kirjoitus on julkaistu Kansan Uutisten Viikkolehden Tulosvaroitus-sivulla 13.1.

Matti Ylösen Tulosvaroitus-kolumnin luet täältä huomenna.