Koulutetut sovitteluoppilaat ratkaisevat Suomen kouluissa vuosittain jopa 10 000 erilaista ristiriitatilannetta. Sovintoja tehdään muun muassa tappeluista, nimittelyistä, haukkumisista ja muusta häirinnästä.
Vertaissovittelu on Suomessa 2000-luvun alussa kehitetty vaihtoehtoinen ja vapaaehtoinen tapa ratkaista koulun arkipäiväisiä ristiriitoja nuorten omin voimin.
Vertaissovittelutilanteessa sovittelukoulutuksen saaneet oppilaat sovittelevat koulussa toisten oppilaiden kesken syntyneitä ristiriitoja ja auttavat riitapukareita löytämään riitaan ratkaisun. Sovittelutilanteessa riidan osapuolet saavat kertoa oman näkemyksensä tapahtuneesta ja pohtivat yhdessä erilaisia vaihtoehtoja ratkaisuille.
Kun ratkaisu on löydetty, osapuolten kesken tehdään sopimus, jonka toteutumista ja pitämistä myös seurataan.
Oppilaat ottavat itse vastuuta
Sovittelu on oppimistapahtuma, jossa lapsi oppii ottamaan itse vastuuta käyttäytymisestään ilman leimautumista tai rankaisun pelkoa. Sovitteluun ohjatuista ristiriitatilanteista 95 prosenttia johtaa sopimuksiin, joiden on seurantatutkimuksissa todettu pitäneen.
– Pelkkien rangaistuksien käyttäminen koulussa heikentää ratkaisevasti oppilaiden yritteliäisyyttä ja koulumenestystä. Rankaiseminen myös lisää turvattomuuden tunnetta koulussa ja luo vihamielisyyttä, toteaa Koulusovitteluhankkeen projektipäällikkönä toimiva tutkija ja kouluttaja Maija Gellin, joka on kirjoittanut juuri ilmestyneen Sovittelu koulussa -teoksen (PS-kustannus, 2011).
Hyötyä myös koulun ulkopuolella
Vertaissovittelulla pyritään siihen, että opettajien työaikaa kuluisi vähemmän oppilaiden välisten ristiriitatilanteiden ratkomiseen. Oppilaille vertaissovittelu tarjoaa valmiuksia, joista uskotaan olevan nuorille hyötyä myös koulun ulkopuolella ja myöhemminkin elämässään.
– Kun lapsi kokee, että hän saa äänensä kuuluviin ja että hänen näkemyksiään arvostetaan ja hänen ideoitaan ollaan valmiita kehittelemään, hän ei tyydy tarkkailemaan elämää ulkopuolisena, Gellin sanoo.