31.10.2011 09.01

Perhepäivähoitajat kuntien armoilla: Jos hoitolapsia ei riitä, palkkaa ei tule

Tuula Kärki

Vasemmistoliiton Aino-Kaisa Pekonen vaatii, että perhepäivähoitajien työttömyysturvaa parannetaan.

Kuntien perhepäivähoitajien palkka määräytyy hoitolasten määrän mukaan, ja jos hoitolapsia ei ole, ei tule palkkaakaan.

– Työnantaja voi käytännössä säädellä hoitopaikkavarausten määrää ilman, että perhepäivähoitaja pystyy siihen vaikuttamaan, kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen toteaa.

– Ongelmia syntyy, kun työnantaja ei varaa enimmäismäärää tai lainkaan hoitopaikkoja perhepäivähoitajalta. Tällöin perhepäivähoitajan tulot putoavat.

Pieni palkka, heikko työttömyysturva

Perhepäivähoitajat eivät palkalla juhli. Korvaus yhdestä yli viiden tunnin hoitopaikasta on 358,16 euroa kuukaudessa, jos hoitajalla ei ole soveltuvaa ammatillista tutkintoa. Tuolloin kuukausipalkka neljästä kokopäivä- ja yhdestä puolipäivälapsesta on himpun verran päälle 1 600 euroa kuukaudessa. Palkkaa tulee vajat 16 euroa lapselta lisää, jos tutkinto on. Alle viideltä tunnilta maksetaan summista puolet.

– Perhepäivähoitaja tekee työtään tyypillisesti aamuseitsemästä iltaviiteen. Työaika ei vähene vaikka hoitolasten määrä vähenee neljästä kahteen ja samalla palkka pienenee samassa suhteessa, Pekonen tähdentää.

Hänestä perhepäivähoitajien pitäisi päästä sovitellun työttömyyspäivärahan piiriin, kun hoitolapset vähenevät ilman hoitajan omaa syytä.

Tilanne on kohtuuton.

– Soviteltu päiväraha olisi tarkoituksenmukainen, koska perhepäivähoitajat eivät käytännössä useinkaan voi siirtyä tekemään perhepäivähoitajan työn rinnalla muuta osa-aikatyötä täydentääkseen toimeentuloaan, Pekonen sanoo.

– Tilanne on kohtuuton, koska tulotaso putoaa työnantajan yksipuolisten toimenpiteiden vuoksi eikä perhepäivähoitaja itse voi vaikuttaa tulotasoonsa.

Perhepäivähoitajista onkin pulaa useimmissa kunnissa, sillä perheet haluaisivat usein varsinkin alle kolmivuotiaat lapset mieluummin hoitoon perhepäivähoitajalle kuin päiväkotiin. Alalla ollaan paljolti jäämässä eläkkeelle eikä heikko palkka houkuttele nuoria työhön, jossa itse hankitaan tilat ja työaika venyy.

Esimerkiksi Lappeenrannassa perhepäivähoitajia houkuteltiin töihin alkuvuodesta kymmenien prosenttien palkankorotuksilla.

Nollapalkan vaara

Pekonen muistuttaa, että JHL on esittänyt mallin perhepäivähoitajien työttömyysturvaksi. Se on jätetty sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikolle (kok.) syyskuun alussa.

Mallissa hoitopaikkavarausten vähenemisestä aiheutuva tulonmenetys perhepäivähoitajille olisi korvattava vertailemalla hoitopaikkavarausten enimmäismäärää uuteen hoitopaikkavarausten määrään.

Täysi hoitopaikkavarausten enimmäismäärää on neljä ja puoli hoitopaikkavarausta.

Pekonen toteaa, että pahimmillaan joudutaan niin sanottuun nollapalkkatilanteeseen, jos työnantaja ei varaa perhepäivähoitajalta hoitopaikkoja lainkaan ja palkanmaksu katkeaa, koska hoidettavia ei ole.

– Jos perhepäivähoitaja tällaisessa tilanteessa irtisanoo työsuhteensa, seuraa hänelle karenssi, Pekonen toteaa ja ihmettelee sitä, että työ- ja elinkeinoministeriö ei ole antanut näistä nollapalkkatilanteista mitään erityisiä ohjeita.

JHL on esittänyt ratkaisuksi, että perhepäivähoitajat saisivat nollapalkka-ajalta kokoaikaista lomautusta vastaavan päivärahan.

Pekonen jätti 13. lokakuuta asiasta kirjallisen kysymyksen hallitukselle, muttei ole vielä saanut siihen vastausta.