SAK:n ekonomistit laittaisivat Kreikan velkasaneeraukseen

Edessä on Euroopan laajuinen pankkikriisi, jota ei voida enää hoitaa pelkästään uusilla hätälainapaketeilla Kreikalle tai muille ongelmamaille, uskovat SAK:n ekonomistit.

SAK:n ekonomistit vaativat eurooppalaisilta poliitikoilta järeitä toimenpiteitä Euroopan velkakriisin ratkaisemiseksi. Keskusjärjestössä arvioidaan, että ilman merkittävää läpimurtoa pankkikriisi ja paheneva taantuma uhkaavat suomalaisia ja eurooppalaisia työpaikkoja ja niiden työntekijöitä.

SAK:n ekonomistit esittelevät näkemyksiään talouskriisistä tuoreessa julkaisussa Kuinka ulos eurokriisistä? Ydinviesti on, että edessä on Euroopan laajuinen pankkikriisi, jota ei voida enää hoitaa pelkästään uusilla hätälainapaketeilla Kreikalle tai muille ongelmamaille.

Kreikan velat uusiksi

Ulospääsy Kreikan ylivelkaantumisesta edellyttää sen velkojen uudelleenjärjestelyä. Eurooppalaisia vakausvälineitä täytyy vahvistaa, jotta uudelleenjärjestely ei muuta velkakriisiä täysimittaiseksi pankkikriisiksi, ekonomistit katsovat.

Väliaikaisen vakausvälineen ERVV:n ja suunnitellun pysyvän vakausmekanismin EVM:n on pystyttävä uskottavasti pääomittamaan pankkeja. Lisäksi niiden kautta on viime kädessä taattava valtioiden maksukyky.

– Vakausvälineet voitaisiin muuttaa Euroopan keskuspankin luottolinjan varassa toimiviksi pankeiksi. Se hälventäisi pelkoja täysimittaisesta pankkikriisistä ja varmistaisi, että valtiot pystyvät hoitamaan perustehtävänsä kaikissa tilanteissa, SAK:n pääekonomisti Olli Koski kiteyttää.

Ei vastikkeetonta pääomittamista

Muistiossa arvioidaan, ettei pankkien pääomittaminen pelkästään kansallisesti toimi kaikkialla. Suurten monikansallisten pankkien pääomittaminen edellyttää väistämättä Eurooppa-tason ratkaisuja. Ekonomistien mukaan pääomittamisen ei tule olla vastikkeetonta, vaan vakausvälineiden on otettava tuettavat pankit haltuunsa.

Akuutin kriisin hoitamisen lisäksi tarvitaan ratkaisuja euroalueen rakenteellisiin ongelmiin. Yhteisen EU-tason finanssipolitiikan SAK kuitenkin torjuu. Kriisin taustalla olevat rakenteelliset ongelmat, kuten Etelä-Euroopan heikko kilpailukyky ja EMU:n sääntöjen halveksunta, eivät ratkea eurobondeilla tai muulla yhteisellä finanssipolitiikalla. Ekonomistit arvioivat, että yhteinen finanssipolitiikka voisi pikemminkin tehdä holtittomasta taloudenpidosta liian helppoa asiansa huonosti hoitaville maille.

– Yhteisen finanssipolitiikan sijasta on huolehdittava siitä, että euroalueen sääntöjä kunnioitetaan. Tältä osin komission, parlamentin ja neuvoston yhteisymmärrys taloushallinnon uudistamisesta on kannatettava, pääekonomisti Olli Koski sanoo.