Valtioneuvosto hyväksyi torstaina iltapäivällä lakiesityksen jalkaväkimiinojen kieltämisestä. Perjantaina eduskunnalle annettavan esitys tarkoittaa, että Suomi liittyy miinojen käytön kieltävään Ottawan sopimukseen, joka solmittiin vuonna 1997.
– Olen iloinen. Tuntuu siltä, että 15 vuoden työ tämän asian suhteen tulisi vihdoin päätökseen, toiminnanjohtaja Laura Lodenius Rauhanliitosta sanoo.
Rauhanliitto on ajanut Suomen liittymistä sopimukseen. Miinoja ei kuitenkaan ole haluttu aiemmin kieltää, koska niistä luopumisen on arvioitu heikentävän Suomen puolustuskykyä.
– Samaan aikaan, kun monessa muussa maassa on edistytty, Suomi on vuodesta toiseen vastannut, että sopimus on tärkeä, muttemme voi vielä liittyä. Nyt jännitettiin viimeiseen asti, että pitääkö aikataulu, johon jo kahdella turvallisuuspoliittisella selonteolla on sitouduttu, Lodenius sanoo.
Vaaraksi siviileille
Jalkaväkimiinoista halutaan luopua, koska ne aiheuttavat tuhoa siviiliväestölle kriisialueilla, joilla ne jäävät usein maastoon kriisien päätyttyä.
Sopimus koskee esimerkiksi maahan kätkettäviä jalkaväkimiinoja ja puihin kiinnitettäviä putkimiinoja. Ne korvataan jatkossa muun muassa viuhkapanoksilla.
Lodenius toteaa, että Suomen puolustusvoimien käytössä olevat miinat ovat vanhentunutta teknologiaa.
– Niitä ei ole yli kymmeneen vuoteen ei ole ostettu tai modernisoitu. Siksikin tuntuu hassulta, että niistä haluttaisiin yhä pitää kiinni.
Suomi jälkijoukossa
Ottawan sopimukseen on liittynyt ennen Suomea 156 valtiota. Sen ulkopuolella on yhä lähes 40 maata, muiden muassa Kiina ja Yhdysvallat.
Jalkaväkimiinoista luopumista on arvosteltu sillä perusteella, että niiden korvaaminen tulee kalliiksi harvaan asutussa maassa, jolla on pitkä maaraja. Puolustusvoimille on kuitenkin myönnetty 200 miljoonan euron lisärahoitus jalkaväkimiinoja korvaaviin hankintoihin vuosiksi 2009 – 2016.
Miinat tuhotaan neljän vuoden kuluessa liittymisestä eli vuoden 2016 loppuun mennessä.