Suomalaisen tutkimuksen mukaan musiikkiterapia yhdistettynä perushoitoon on tehokas terapiamuoto masennuksen hoidossa.
Jyväskylän yliopiston tutkijat uskovat, että vapaa musiikillinen vuorovaikutus musiikkiterapeutin kanssa auttaa masennuksesta kärsiviä ilmaisemaan tunteitaan ja käsittelemään sisäisiä kokemuksiaan. Nämä tutkimustulokset julkaistiin British Journal of Psychiatry -lehdessä ja ne ovat herättäneet runsaasti huomiota kansainvälisessä mediassa.
Professorien Jaakko Erkkilä ja Christian Gold johtama tutkimusryhmä otti mukaan tutkimukseen 79 masennuksesta kärsivää iältään 18-50 vuotiasta henkilöä. Musiikkiterapiaa annettiin heistä 33:lle, kullekin kaksikymmentä istuntoa. Musiikkiterapian lisäksi he saivat myös tavanomaisen hoidon.
Jyväskylän seudulla tavanomainen masennuksen hoito sisältää lääkityksen (antidepressantit), viisi-kuusi yksilöpsykoterapiaistuntoa sekä psykiatrin kanssa käytäviä keskusteluja. Toiseen ryhmään osallistuneet 46 henkilöä saivat ainoastaan tavanomaisen hoidon ja muodostivat kontrolliryhmän.
Tutkimusasetelma perustui yksilömusiikkiterapiaan, jossa kaksi kertaa viikossa järjestettiin tunnin pituiset istunnot. Terapiaa antoivat koulutetut musiikkiterapeutit ja menetelmänä käytettiin improvisoitua musiikkia. Musiikkia tuotettiin erityisillä, helposti lähestyttävillä mallet-soittimilla sekä erilaisilla rummuilla.
Musiikkiterapiaa saaneiden keskimääräinen istuntomäärä oli 18. Musiikkiterapiaa saaneista 29 (88 pros.) osallistui vähintään 15 istuntoon. Kummankin ryhmän edistymistä masennuksen ja ahdistuksen suhteen arvioitiin kolmen kuukauden ja kuuden kuukauden kuluttua lähtötilanteesta.
Vähemmän ahdistusoireita
Tutkijat havaitsivat, että kolmen kuukauden jälkeen osallistujat, jotka olivat saaneet musiikkiterapiaa, toipuivat paremmin kuin kontrolliryhmään kuuluneet. Musiikkiterapiaa saaneilla oli merkitsevästi vähemmän masennus- ja ahdistusoireita ja myös heidän yleinen toimintakykynsä oli kontrolliryhmää parempi. Vaikka edistyminen oli yhä havaittavissa kuuden kuukauden jälkeen, ryhmien väliset erot eivät olleet tässä vaiheessa tilastollisesti merkitseviä.
– Tutkimuksemme on osoittanut, että kun musiikkiterapia lisätään perushoitoon, joka koostuu lääkityksestä, psykoterapiasta ja psykiatrisista keskusteluista, osallistujat toipuvat paremmin masennuksesta ja ahdistuksesta. Musiikkiterapialla on erityisiä ominaisuuksia, jotka mahdollistavat ei-kielellisen ilmaisun ja vuorovaikutuksen jopa sellaisissakin tilanteissa, kun henkilö ei löydä sanoja kuvaamaan kokemuksiaan, professori Gold kertoo.
– Huomasimme, että musiikkiterapiaan osallistuneet ilmaisivat usein tunteitaan ja sisäisiä paineitaan rumpujen ja sointien avulla, joita tuottivat yksinkertaisilla instrumenteilla. Jotkut osallistujat kuvasivat musiikillisia kokemuksiaan hyvin ainutlaatuisella tavalla voimaannuttavina. Jatkossa tulee vielä selvittää musiikkiterapian kustannustehokkuutta, professori Erkkilä huomauttaa.