Laivan ikä ei välttämättä kerro mitään sen kunnosta. Laiva voi olla reilusti jo vanhus, mutta silti hyvässä kunnossa.
Tänä kesänä Venäjällä Volga-joella sattuneessa onnettomuudessa upposi Bulgaria-jokilaiva, joka oli matkalla Tatarstanin alueen pääkaupunkiin Kazaniin. Risteilyalus oli rakennettu Tshekkoslovakiassa vuonna 1955. Lehtitietojen mukaan jokilaiva oli huonossa kunnossa ja siinä oli liikaa matkustajia.
Uutisissa Bulgaria-laivaa kutsuttiin yleisesti laivavanhukseksi. Matkustajaliikenteen kulkuneuvoja koskevaa selvitystä vaatineen presidentti Dmitri Medvedevin mukaan Venäjällä on liikenteessä ”kohtuuton määrä vanhoja ruostuneita purkkeja”.
Kyllähän Suomi-laiva iän puolesta vanhus on, kun se on jo yli satavuotias, mutta se on hyväkuntoinen vanhus.
Jos vuonna 1955 rakennettu alus on laivavanhus, niin mikä sitten on vuodesta 1906 lähtien Päijänteellä purjehtinut höyrylaiva Suomi, joka tänäkin kesänä on päivittäin kuljettanut matkustajia Pohjois-Päijänteen risteilyille?
Vuodet eivät kerro kaikkea
Päijänne-Risteilyt Hildén Oy:n toimitusjohtaja Eija Hildén on sitä mieltä, etteivät ikävuodet välttämättä kerro laivasta kaikkea.
– Kyllähän Suomi-laiva iän puolesta vanhus on, kun se on jo yli satavuotias, mutta se on hyväkuntoinen vanhus.
Eija Hildén ei pidä mahdottomana, vaikka Suomi-laiva seilaisi vielä toiset sata vuotta.
– Ei siinä muuten mitään merkkejä vanhaksi tulemisesta ole, kuin että sen vanha höyrytekniikka alkaa käydä aika kalliiksi. Vanhan tekniikan kustannukset ovat isommat. Laivassa on alkuperäinen höyrykone, johon ei varaosia juuri ole saatavissa, vaan ne on tehtävä. Ja polttoaineen kulutus on viisinkertainen muihin laivoihimme verrattuna.
Suomi -laiva onkin jo jokunen vuosi sitten vapautettu Jyväskylä-Lahti -reittiliikenteestä seilaamaan vain parin kolmen tunnin lähiristeilyjä Pohjois-Päijänteellä.
– Kyllähän se semmoinen menoerä yritykselle on pitää tällaista historiallista alusta.
Liikenteessä laiva pysyy kunnossa
Vanhojen laivojen kunnon kannalta ratkaisevana Eija Hildén näkee sen, että laivat pidetään liikenteessä.
– Se on melkein laivan surma, kun se laitetaan rantaan ravintolalaivaksi. On tässä nähty monta semmoista tapausta monissa kaupungeissa. Joskus ovat jopa uponneet.
Varsinkin makeassa vedessä liikkuvat laivat voivat Hildénin mukaan olla hyvin pitkäikäisiä.
– Siinä on vähemmän sellaista, mikä laivoja kuluttaa.
Yksiselitteistä määritelmää laivan vanhenemisesta ei Hildénin mielestä voi antaa.
– Onhan se Finnjetkin jo romutettu, vaikka valmistui vasta vuonna 1977.
Ikä ei välttämättä koskaan tule täyteen
Vanhoja laivoja seilaa myös Saimaan vesillä sekä reitti- ja risteilyliikenteessä että yksityisten huvialuksina. Suur-Saimaan Wanhat Laiwat –yhdistyksen puheenjohtaja Tero Penttilä kertoo, että ammattiliikenteessäkin on Saimaalla jo sata vuotta vanhoja laivoja.
– Savonlinnassa oltiin viime viikonloppuna. Siellähän kulkee ihan ammattikäytössä hirmuhyvän näköisiä, varmasti yli satavuotiaita laivoja, joissa on vielä alkuperäiset höyrypannut. Laivat pysyvät hyvässä kunnossa pitkään, kun niistä vaan pidetään hyvää huolta.
Vanhojen laivojen yhdistykseen ei Saimaalla ole Penttilän mukaan varsinaista ikärajaa.
– Meidän yhdistyksessä vanhaksi laivaksi kelpuutetaan laiva, joka joskus on ollut ammattikäytössä ja on sitten siirtynyt huvikäyttöön. Ikävuodet eivät ratkaise.
Penttilän mielestä on vaikea määritellä, kuinka vanhana laiva on vanha.
– Eihän laivan ikä välttämättä tule koskaan täyteen, jos laiva pidetään hyvässä kunnossa. Minullakin on vuonna 1917 tehty laiva, jonka kannella parhaillaan istuskelen. Tästäkin näkee, että vuosien varrella on uutta peltiä hitsattu keulaan, mutta perässä näkyy vielä alkuperäisiä niittiliitoksia. Kyllä tämä on silti edelleen se sama laiva, kertoo Anja-laivalta tavoitettu Penttilä.