Tasa-arvosuunnittelu on pakollista vain yli 30 hengen työpaikoilla, joten Vasemmistonuorissa sellaista ei olisi tarvinnut tehdä. Sellainen päätettiin tehdä silti, ja perusteellisen valmistelun tuloksena syntynyt suunnitelma julkistettiin tänään perjantaina.
”Haluamme omalla esimerkillämme kannustaa myös pienempiä työpaikkoja, kansalaisjärjestöjä ja yhdistyksiä tasa-arvotyöhön omista lähtökohdistaan. Sekä vapaaehtoiset että työntekijät viihtyvät tasa-arvoisessa yhteisössä”, perustelee Vasemmistonuorten puheenjohtaja Dan Koivulaakso
Tasa-arvosuunnitelman julkistamistilaisuudessa alustanut Vasemmistonuorten pääsihteeri Riikka Taavetti korosti, että tasa-arvo on olennainen osa kaikkea Vasemmistonuorissa tehtävää politiikkaa. Siksi on tärkeää pohtia myös sitä, miten tasa-arvo toteutuu oman järjestön sisällä.
”Kyse on siitä, millaisessa järjestössä on hyvä olla.”
Suunnitelman pohjana oli Vasemmistonuorissa vuonna 2009 tehty tasa-arvoselvitys. Sen mukaan tasa-arvotilanne on pääpiirteissään hyvä, mutta kiusaamista ja sanallista häirintää ilmeni jonkin verran. Myös henkilövalintojen yhteydessä on syntynyt keskustelua muun muassa siitä, suositaanko johtohenkilöitä valittaessa maskuliinista johtamistapaa.
Keskustelu tasa-arvosta vilkastunut
Tasa-arvosuunnitelman on valmistellut Cecilia Bergström yhdessä Sukupuolten tasa-arvon ja seksuaalisen moninaisuuden työryhmän kanssa. Bergström oli Vasemmistonuorissa työharjoittelijana, ja tasa-arvosuunnitelma oli hänen opinnäytetyönsä ammattikorkeakouluun.
– On tärkeää, että emme ole tehneet vain työyhteisöä koskevaa paperia. Vasemmistonuoret on kansalaisjärjestö ja perustuu vapaaehtoisten toimintaan. Oli tärkeää, että saatiin heidät mukaan selvitykseen ja suunnitelmaan, sanoi Bergström. Hän toivoi muidenkin järjestöjen ottavan prosessista oppia.
– Prosessi synnytti Vasemmistonuorissa keskustelun, jota ei ole ainakaan samassa laajuudessa aiemmin ollut. Tasa-arvosta osana kaikkea politiikkaa on puhuttu entistä enemmän.
Laajassa, 43-sivuisessa suunnitelmassa käydään läpi, millaisia stereotypioita, syrjintää, kiusaamista ja häirintää järjestötoiminnassa saattaa esiintyä, pohditaan vallan ja töiden jakautumista sekä politiikan sisältöjen ja työyhteisön tasa-arvoa.
Tasa-arvosuunnitelma sisältää ohjeet syrjintä- ja häirintätilanteissa toimimiseen sekä erilaisia malleja tasa-arvoaiheisten keskustelujen käymiseen ja toiminnallisiin harjoituksiin. Suunnitelma esittelee myös herruustekniikat, joiden käyttöä havainnoimalla ja rajoittamalla voidaan lisätä sekä päätöksenteon että sosiaalisten tilanteiden tasa-arvoisuutta.
Ei pelkästään sukupuolikysymys
Suunnitelma ei käsittele ainoastaan sukupuolten välistä tai seksuaalista tasa-arvoa, vaan tasa-arvo käsitetään yhtä lailla kaikkien ihmisryhmien välisenä. Kyse voi olla esimerkiksi etnisestä taustasta, vammaisuudesta, terveydentilasta, elämäntilanteesta tai asuinpaikasta. Etenkin viimeksi mainittuun liittyen suunnitelmaan sisältyvät ohjeet Skype-kokouksen järjestämisestä.
Suunnitelman lopussa on pitkä lista toimenpiteistä, joihin on tarkoitus ryhtyä. Vasemmistonuorten hallitus on niistä jo päättänyt.
Esimerkiksi aiotaan käydä poliittiset asiakirjat läpi tasa-arvon arvioimiseksi, tuottaa entistä enemmän materiaalia englanniksi ja mahdollisesti myös muilla kielillä, järjestää tarvittaessa tulkkausta liittokokouksiin, perustaa tarvittaessa lapsiparkki liittokokouksiin, järjestää keskustelutilaisuuksia ja koulutusta tasa-arvokysymyksistä sekä valita hallitukseen ja keskustoimistolle kumpaankin kaksi tasa-arvovastaavaa. Suunnitelman toteutumista ja onnistumista seurataan jatkuvasti.
Liittokokouksissa aiotaan myös pitää kirjaa puheenvuorojen jakautumisesta. Taavetin mukaan sisarjärjestö Ung Vänsternissä on havaittu, että miehet käyttävät valtaosan puheenvuoroista.
Tasa-arvoselvityksen yhteydessä järjestössä käytiin keskustelua muun muassa siitä, saako seksistiseen tai rasistiseen vitsailuun puuttua. Osa jäsenistä piti asian esiin nostamista ilmaisuvapauden rajoittamisena. Taavetin mukaan vitsailu, joka loukkaa toisia, vaikkei se olisi tarkoituskaan, vaikuttaa järjestön ilmapiiriin.
– Kyse on siitä, millaisessa järjestössä on hyvä olla.
Malli vireille myös Vasemmistoliitossa
Suunnitelman julkistuksen jälkeen järjestetyssä paneelikeskustelussa Luonto-Liiton pääsihteeri Leo Stranius kertoi, että Luonto-Liitossakin on tehty tasa-arvosuunnitelma, joka kuitenkin on vain 3-sivuinen.
– On ilahduttavaa, että Vasemmistonuorten suunnitelmassa on huomioitu myös huumori ja kielenkäyttö. Sekin on vallankäyttöä, Stranius totesi.
– Järjestöissä puhutaan liian vähän jos ollenkaan tasa-arvosta, koska ajatellaan sen olevan kunnossa.
Vuokralaiset VKL:n järjestö- ja koulutuspäällikkö Pia Lohikoski totesi, että hänen työpaikallaan ei tasa-arvosuunnitelmaa ole.
– On tyypillistä, ettei sitä mielletä omaan toimintaan kuuluvaksi. Ammattiyhdistysliikekin ajaa tasa-arvoa työelämässä, muttei välttämättä pohdi tasa-arvoa omassa toiminnassaan.
Vasemmistoliiton puoluevaltuuston varapuheenjohtajana toimiva Lohikoski sanoi aikovansa virittää myös Vasemmistoliitossa keskustelua siitä, että puolue ryhtyisi tekemään tasa-arvosuunnitelmaa Vasemmistonuorten mallin pohjalta.
Miehet pääsevät paremmin esille
Vasemmisto-opiskelijoiden puheenjohtaja Katri Immonen, joka viime vuonna vastasi Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY) hallituksessa tasa-arvoasioista tähdensi, että rakenteet hyvin monessa paikassa suosivat miehiä. Esimerkiksi yliopiston ainejärjestöjen luottamustehtävissä puolet tai enemmän on miehiä myös niillä aloilla, joilla valtaosa opiskelijoista on naisia.
Immonen piti aiheellisena seurata puheenvuorojen käyttöä liittokokouksissa.
– HYYssä on ollut järkyttävää, miten paljon enemmän miehet käyttävät puheenvuoroja.
Keskustelussa korostettiin, ettei miehiä tule vaatia vaikenemaan, vaan pohtia, mistä rakenteellisista ongelmista tällaiset ilmiöt kertovat.
Muualla internetissä:
Vasemmistonuorten tasa-arvosuunnitelma