Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superilla on menossa 10 vaalikeskustelun sarja eri puolilla maata.
Keskiviikkoiltana Tampereella järjestetty keskustelu herätti etukäteen suurta ihmetystä, sillä viime vaalien kannatuslukujen perusteella maan neljänneksi suurin puolue on Vasemmistoliitto.
Superin vaalipaneelissa neljänneksi suurimman paikalle oli kutsuttu gallupkannatuksen perusteella perussuomalaisten Lea Mäkipää.
Lisäksi juuri Tampereella ja juuri Superin tentissä ratkaisu oli erityisen kummallinen, sillä Vasemmistoliitto on puolueista vahvimmin ajanut superilaisten asiaa, kun Koukkuniemen vanhainkotiin on vaadittu lisää hoitohenkilökuntaa.
Tämän asian myönsi vaalipaneelin yhteydessä myös Superin järjestöpäällikkö Raija Moilanen, vaikka hän samalla selittelikin itse ratkaisua viittaamalla Ylessä tehtyyn vastaavanlaiseen päätökseen.
Moilanen kertoi, että Koukkuniemessä vieraili heidän kutsumanaan kyllä kansanedustaja-valtuutetut Jukka Gustafsson (sd.) ja Mikko Alatalo (kesk.).
– Mutta kantelun henkilöstömääristä teki Vasemmistoliiton Marjatta Stenius-Kaukonen.
Subjetiivinen oikeus?
Sinikka Torkkola, yksi Vasemmistoliiton tamperelainen eduskuntavaaliehdokas, viittasi puheenvuorossaan kansanterveystilastoihin, joiden mukaan Suomessa kaikkein terveimmät saavat kaikkein parhaimman hoidon ja kaikkein sairaimmat kaikkein huonoimman.
Hän halusi tietää, mitä mieltä panelistit ovat siitä, että kansanterveyslakiin kirjattaisiin kaikille, siis myös vanhuksille, subjektiivinen oikeus hoitoon.
Kimmo Sasin (kok.) mielestä subjektiivinen oikeus on jo olemassa perustuslain 17. pykälässä, ja sitä täydentämässä on kansanterveyslaki.
Gustafsson sanoi, että nykyiset laatusuositukset eivät riitä ja vaati vanhustenhoitoon lain tasolla sitovampia määräyksiä muun muassa henkilöstömääriin, hygieniaan ja ulkoiluttamiseen.
Yleisön joukossa ollut Pirkanmaan Vasemmistoliiton puheenjohtaja Jouni Siren oli sitä mieltä, että vanhushuollossa päästäisiin aika pitkälle jo nykyisilläkin asetuksilla, jos kunnat ja kuntayhtymät vain noudattaisivat lakia.
– Koukkuniemessäkin on kyse vain siitä, että kaupunki noudattaisi lakia, hän totesi.
160 päivää lehmillä, miksei mummoilla?
Parituntinen keskustelu rönsyili puoleen ja toiseen perinteisen vaaliväittelyn tapaan. Piristystä siihen toi superilaisten havainto, jonka mukaan nautakarja – ei vanhukset – on valtiovallan erityisessä suojeluksessa.
Moilanen kertoi panelisteille valtioneuvoston asetuksesta, jonka mukaan lehmien pitää olla 60 päivää vuodessa ulkona. Tätä valvoo aluehallintoviranomainen.
– Me olemme nyt vaatimassa vastaavaa mummo ja pappa -asetusta.
Moilanen kertoi, että eläinsuojelulakia valvoo puolen tusinaa eri viranomaista. Ja tammikuussa eläinsuojelulakiin on tehty vielä muutos, jonka jälkeen eläinsuojelurikkomuksesta saa sakkoa.
Moilanen arvelikin, että superilaisten pitäisi peruspalveluministeri Paula Risikon sijaan mennä puhumaan Sirkka-Liisa Anttilan kanssa, kun maa- ja metsätalousministeriössä osataan tehdä niin hyviä lakeja.