Sisävesien taimenen vaeltavan muodon, järvitaimenen, villit kutukannat ovat katoamassa eteläisestä Suomesta. Tutkimuksen mukaan villejä vaelluspoikasia lähtee yhä järville kasvamaan, mutta lähes kaikki pyydetään pois ennen ensimmäistä kutuaan.
Projektitutkijana Jyväskylän yliopistossa sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksella toiminut Jukka Syrjänen on selvittänyt lauantaina 18. joulukuuta Jyväskylän yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan luontaisten taimenkantojen ekologiaa, kalastusta ja hoitoa pohjoisilla sisävesillä.
Syrjäsen tutkimuksen päätulos oli se, että järvikalastuksen aiheuttama kuolevuus säätelee villien järvitaimenkantojen kokoa ja jopa olemassaoloa. Jokiuomien kunnostus, palauttamalla vuosikymmeniä sitten perkauksissa poistettuja kiviä takaisin uomaan, muuttaa uoman rakennetta monimuotoisemmaksi, lisää hieman koskien pinta-alaa sekä koskien orgaanisen aineen pidätyskykyä.
Taimenen poikastiheys tutkimusjoissa oli Syrjäsen mukaan samalla tasolla ennen ja jälkeen uomakunnostuksen. Sen jälkeen, kun jokikalastuksessa rauhoitettiin villit taimenet, poikastiheys kuitenkin keskimäärin nousi. Tutkimuksen mukaan koskikunnostukset eivät kuitenkaan kompensoi kalastuksen aiheuttamaa kuolevuutta.
Erittäin uhanalainen laji
Syrjäsen tutkimuksen tulokset ovat osaltaan vaikuttaneet juuri ilmestyneeseen lajien uhanalaisuusarviointiin, jossa napapiirin eteläpuolinen järvitaimen on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi. Syrjänen sanoo järvitaimenen villien kutukantojen olevan katoamassa eteläisestä Suomesta.
Kutupesälaskennoissa havaittiin, että taimenen kutupesät ovat Kymijoen vesistössä selvästi pienempiä kuin pohjoisissa vaellustaimenjoissa, Juutualla ja Oulankajoella. Taimenen kutukanta koostuneekin pääosin paikallisista vaeltamattomista yksilöistä Kymijoen vesistössä.