Hallituksen ohjelma ei toimi
Alkoholin riskikäytön ja siitä aiheutuvien haittojen vähentäminen oli yksi kolmesta Matti Vanhasen ensimmäisen hallituksen alkoholipolitiikan tavoitteesta.
Alkoholihaittoja ehkäisevä työ työpaikoilla ja työterveyshuollossa kuuluu myös nykyisen hallituksen terveyden edistämisen politiikkaohjelmaan. Hallitus käynnisti yhdessä kuntien ja järjestöjen kanssa jo jatkoaikaa saaneen alkoholiohjelman edistämään yhteistyötä alkoholihaittojen vähentämiseksi.
Tutkijoiden mukaan jo alkoholiohjelman ensimmäisessä vaiheessa työpaikkojen varsinaiset alkoholikysymykset jäivät vähemmälle huomiolle.
Myös työmarkkinajärjestöt ovat antaneet suosituksen päihdeongelmien ennaltaehkäisystä ja päihdeasioiden käsittelystä sekä hoitoon ohjauksesta työpaikoilla.
Silti varhainen puuttuminen alkoholin suurkukutukseen ja sen aiheuttamiin terveysriskeihin on edelleen riittämätöntä.
Nykyinen lainsäädäntö ei juurikaan velvoita työpaikkoja toimimaan päihdehaittojen ehkäisemiseksi. Päihdeohjelma on pakollinen vain työpaikoilla, jolla tehdään huumetestejä.
Joka toinen Työterveyslaitoksen tutkimukseen vastannut oli havainnut työpaikallaan alkoholihaittoja ja kolmannes muita alkoholista johtuvia kielteisiä seurauksia. Alkoholia käyttävistä valtaosa piti kuitenkin itseään kohtuukäyttäjänä.
– Neljännes vastaajista käytti alkoholia yli riskirajan, vaikka ei sitä itse tunnistanut, tutkija Marketta Kivistö kertoo.
Työterveyslaitokselle alkoholista ja työelämästä tutkimuksen tehneiden Kivistön ja Leena Hirvosen mukaan keskustelu alkoholin suurkulutuksesta ja työelämästä on painottunut liiaksi alkoholiongelmaisiin ja heidän hoitoonohjaukseensa.
– Todellinen uhka työkyvylle ja työturvallisuudelle on työtä tekevän väestön alkoholin suurkulutuksen varhaisvaihe. Se voi näkyä työpaikoilla erilaisena oireiluna, työstä poissaolona ja työterveyshuollon vastaanottokäyntien lisääntymisenä.
Alle 30-vuotiaat suurin riskiryhmä
Alle 30-vuotiaiden ryhmässä riskikäyttäjien osuus oli suurempi kuin muissa ikäryhmissä. Miehissä riskikäyttäjiä oli enemmän kuin naisissa.
– Jokainen aikuinen ihminen tietää alkoholin vaarat. Joten eivätköhän kaikki lehtiset mene suoraan paperinkeräykseen ja hoitsujen paasaukset toisesta korvasta ulos, kommentoi 30-vuotias mies tutkimuksessa.
Tutkijoiden mukaan kommentti kuvastaa hyvin yleistä asennetta alkoholiasioista puhumiseen.
Mies oli mielestään kohtuukäyttäjä, mutta sai alkoholin riskikäyttöä mittaavassa testissä pisteet, joiden mukaan alkoholin sosiaaliset ja terveysriskit olivat kasvaneet.
Ongelmiin ei osata puuttua
Työterveyslaitoksen tutkimuksessa selvitettiin alkoholiasioita työelämässä yhdeksällä työpaikalla ja niiden työterveyshuolloissa. Alkoholihaittojen ehkäisy oli tutkituissa yrityksissä lapsenkengissä.
– Ehkäisevät käytännöt olivat sopimatta ja kirjaamatta päihdeohjelmiin. Ongelmiin puututtiin vasta, kun ne olivat ilmeisiä, tutkijat totesivat.
– Työterveyshuolloissa neuvonta painottui ongelmaisiin ja yhteistyö asiakasyritysten kanssa saattoi takkuilla.
Kivistö ja Hirvonen rohkaisevat työpaikkoja ja työterveyshuoltoja tunnistamaan omat ehkäisevän päihdetyön tarpeensa ja nykyiset käytäntönsä.
– Alkoholiasiat pitäisi ottaa puheeksi ja rakentaa haittojen ehkäisemiseksi yhteiset pelisäännöt työpaikalla.
Työpaikoilla katsotaan läpi sormien
Vaikka alkoholi näkyy työpaikoilla monenlaisina haittoina, asioihin ei osata puuttua. Tutkimusta esitelleen tilaisuuden kutsussakin pohdittiin muun muassa, mitä pitäisi tehdä, kun pomot katsovat läpi sormien ja kukaan ei halua käräyttäjän mainetta.
Tutkijoiden mielestä asiat pitäisi nostaa esiin tarpeeksi varhain.
– Aloitteen voi tehdä työpaikalla kuka tahansa, mutta työterveyshuollon, työyhteisön ja johdon sitoutuminen on tärkeää. Etenkin työterveyshuoltojen asiantuntemusta tulisi hyödyntää alkoholihaittoja ehkäisevässä työssä.
Hallituksen ohjelma ei toimi
Alkoholin riskikäytön ja siitä aiheutuvien haittojen vähentäminen oli yksi kolmesta Matti Vanhasen ensimmäisen hallituksen alkoholipolitiikan tavoitteesta.
Alkoholihaittoja ehkäisevä työ työpaikoilla ja työterveyshuollossa kuuluu myös nykyisen hallituksen terveyden edistämisen politiikkaohjelmaan. Hallitus käynnisti yhdessä kuntien ja järjestöjen kanssa jo jatkoaikaa saaneen alkoholiohjelman edistämään yhteistyötä alkoholihaittojen vähentämiseksi.
Tutkijoiden mukaan jo alkoholiohjelman ensimmäisessä vaiheessa työpaikkojen varsinaiset alkoholikysymykset jäivät vähemmälle huomiolle.
Myös työmarkkinajärjestöt ovat antaneet suosituksen päihdeongelmien ennaltaehkäisystä ja päihdeasioiden käsittelystä sekä hoitoon ohjauksesta työpaikoilla.
Silti varhainen puuttuminen alkoholin suurkukutukseen ja sen aiheuttamiin terveysriskeihin on edelleen riittämätöntä.
Nykyinen lainsäädäntö ei juurikaan velvoita työpaikkoja toimimaan päihdehaittojen ehkäisemiseksi. Päihdeohjelma on pakollinen vain työpaikoilla, jolla tehdään huumetestejä.