Koulutus yleensä kannattaa, mutta korkeakaan koulutus ei aina takaa työn saantia.
Suomessa oli alkuvuonna keskimäärin 26 750 korkeakoulutettua työtöntä työnhakijaa. Määrä kasvoi viidessä vuodessa neljänneksellä. Korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys laski vuoteen 2008 asti, mutta lähti sen jälkeen jyrkkään kasvuun.
Korkeakoulutettujen työttömyyden nopeaan kasvuun arvellaan syiksi talouden taantumaa sekä yliopistojen tutkintouudistusta. Vanhan tutkintomallin mukaiset tutkinnot oli suoritettava viimeistään vuonna 2008. Tutkintojen määrä kasvoi noin 16 000:lla normaalivuoteen verrattuna. Yliopistotutkinnon suorittaneiden työttömyys nousi seuraavana keväänä kuitenkin vain noin 2 000:lla. Laman vaikutukset näkyvät vuosina 2009 ja 2010.
Suomessa huonosti työllistäviä koulutusaloja ovat viime aikoina olleet kauppa- ja yhteiskuntatieteellinen, tekniikan ala sekä humanistinen ja taideala. Nämä alat kattavat korkeakoulutetuista työttömistä työnhakijoista tänä vuonna yhteensä 69 prosenttia.
Korkeakoulutettujen työttömyydessä Suomessa on selviä alueellisia eroja. Tämä käy ilmi Jyväskylän yliopiston tietotekniikan laitoksen tutkimuksesta, jossa vertailtiin koko Suomen ja Keski-Suomen korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyyttä vuosina 2005–2010.
Keski-Suomessa talouden taantuman vaikutukset eivät näy yhtä selkeästi kuin koko Suomen korkeakoulutettujen työttömyyden kehityksessä. Koulutusaloista humanistisen ja taidealan työttömyys on Keski-Suomessa korkeampaa kuin koko maan tasolla. Lisäksi tekniikan alan työttömyys on kasvanut huomattavasti enemmän Keski-Suomessa kuin koko maassa.
Tieto- ja tietoliikennetekniikan työttömyyden kasvu on ollut viime vuosina jyrkkää niin Keski-Suomen kuin koko maankin tasolla. Suurimman osan oppiaineen työttömyyden kasvusta ovat aiheuttaneet opistotason insinöörit sekä AMK-insinöörit.