Palvelualojen ammattiliiton PAM:n ja ulkoministeriön kehitysviestinnän järjestämässä tilaisuudessa yritettiin hakea vastausta kysymykseen, kuka tekee työtä, missä ja millä ehdoin vuonna 2020.
Jos tavoitteeksi otetaan kunnon työ eli työ, joka on kokoaikaista, pitkäkestoista, kohtuullisesti palkattua ja joka ei vaaranna työntekijän terveyttä ja hyvinvointia, niin suurin osa maailman ihmisistä ei tällaista työtä tällä hetkellä tee. Ja näiden ihmisten määrä kasvaa koko ajan.
– Meillä suomalaisista suurimmalla osalla on vielä kunnon työ, mutta globaalisti se on aika harvinaista, totesi kaupallinen neuvos Kent Wilska ulkoministeriöstä.
Ohjelmapäällikkö Janne Ronkainen Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK ry:stä arvioi, että vuonna 2020 parhaat työehdot ovat siellä, missä ne ovat juuri nyt: Länsi-Euroopassa ja ylipäätään teollistuneissa maissa.
– Maailmanlaajuisesti kilpailu työpaikoista tulee kuitenkin olemaan kova, koska työikäisen väestön määrä lisääntyy seuraavan kymmenen vuoden aikana noin 20 prosentilla. Kilpailu työpaikoista tuppaa myös heikentämään työehtoja, Ronkainen huomautti.
Marx puhuisi taas köyhälistöstä
Kansanedustaja Pekka Haaviston (vihr.) mukaan kaikkein surkeimpaan asemaan Euroopan työmarkkinoilla ovat joutuneet maanosaan laittomasti tulleet työntekijät. He tiskaavat Euroopan tiskit ja poimivat tomaatit vailla sosiaaliturvaa.
– Jos Karl Marx olisi nyt elossa, niin hän alkaisi puhua tästä köyhälistöstä, joka pyörittää Eurooppaa ilman minkäänlaisia oikeuksia.
Afrikan hyvin tunteva Haavisto arveli tuon maanosan saattavan vielä yllättää positiivisesti. Voi käydä jopa niin, että Kiina ja Aasia alkavat siirtää tuotantoaan Afrikkaan, jossa valmistetut tuotteet vyöryvät Euroopan markkinoille.
Yrittäjyyttä keinotekoisesti
SAK:n hankekoordinaattori Anu Suoranta piti huolestuttavana Suomeen pesiytynyttä tapaa lisätä keinotekoisesti yrittäjyyttä. Kun ei ole muuta vaihtoehtoa työllistyä, ihminen ryhtyy yrittäjäksi ”vapaaehtoisesti” tai sitten pakotettuna. Syntynyt ilmiö kaipaa lainsäädännöllistä selkeyttämistä varsinkin yrittäjäksi ryhtyneen sosiaaliturvan osalta.
– Suomessa ollaan joko palkansaajia tai yrittäjiä, mutta siihen väliin putoaa enenevässä määrin ihmisiä. Heitä arvioidaan olevan jo 170 000.
Globalisaatio pakottaa Suomen ja suomalaiset sopeutumaan siihen, mitä maailmalla tapahtuu. Teollisen työn ja työpaikkojen siirtyminen pienempien kustannusten maihin pakottaa suomalaiset tinkimään saavutetuista eduista, muuten emme pärjää kansainvälisessä hintakilpailussa. Meillä käytetään jo nyt halpatyövoimaa, mikä tulee pudottamaan työn hintaa eli alentamaan palkkoja. Onko vaihtoehtoja olemassa?
– Vastavoima talouden globalisaatiolle on globaali ammattiyhdistysliike, globaali ympäristöliike ja globaali kuluttajaliike. Ne voivat asettaa ehtoja ja nostaa esiin räikeimpiä epäkohtia. Kaiken lähtökohtana pitää kuitenkin olla ihmisoikeuksien puolustaminen, painotti Pekka Haavisto.