– Korkeakoulujärjestelmämme ei ole niin tehokas kuin se voisi olla, harmittelee Erja Heikkinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä.
Ministeriö pitää riittävänä tahtina 45 opintopistettä vuodessa. Aamulehti uutisoi 14. heinäkuuta, että siihen yltää kolmannes yliopisto-opiskelijoista. Heikkisen mukaan se tarkoittaa, että korkeakoulutusta on tehostettava.
Yliopistoista valmistutaan maistereiksi keskimäärin seitsemässä vuodessa, johon opintoajat on rajattu. Tavoitteellinen suoritusaika on viisi vuotta. Tukikuukausia on käytettävissä 52 riippumatta siitä, kauanko ja mitä opiskelee.
Keskustelu valmistumisajoista ja opiskelijoiden potentiaalisesta laiskuudesta tuntuu nousseen kestoaiheeksi. Opiskelijoita sätti kesäkuussa Länsi-Suomi-lehdessä talousvaikuttaja Björn Wahlroos, joka kuvaili opiskelijoiden tekevän ”noin suurin piirtein ei yhtään mitään” ja vaati opintoaikojen lyhentämistä.
Opintotuki ei mahdollista täyspäiväistä opiskelua
Työssäkäynti opiskeluaikana venyttää opintoja, mutta pelkällä opintotuellakaan ei tule toimeen. Korkeakouluopiskelijan opintotuki ilman opintolainaa on enimmilläänkin vajaa 500 euroa, josta opintorahan osuus on veronalaista tuloa.
Opintolainaa siihen oikeutettu voi nostaa 300 euroa tukikuukautta kohti. Moni kuitenkin karttaa velkaantumista viimeiseen asti, koska epäilee takaisinmaksukykyään valmistumisen jälkeen.
Läheskään kaikki korkeakouluopiskelijat eivät nosta opintotukea ollenkaan. Esimerkiksi Tampereen yliopiston opiskelijoista viime vuonna noin puolet jätti opintotuen nostamatta. Suurin syy on samanaikainen työssäkäynti ja tulorajojen ylittyminen.
Myös stressi ja suorituspaineet saavat monet uupumaan ja masentumaan vieden samalla kyvyn tehokkaaseen opiskeluun. Esimerkiksi Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön YTHS:n mielenterveyspalveluiden kävijöiden määrä on lisääntynyt viimeisen vuosikymmenen aikana lähes sadalla prosentilla.
Suurin osa opiskelijoista työskentelee samanaikaisesti
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2008 korkeakouluopiskelijoista työskenteli opintojen ohessa vajaa 60 prosenttia, yliopisto-opiskelijoista hieman useampi kuin ammattikorkeakouluopiskelijoista.
– Kai se niinkin on tulkittavissa, että työssäkäynti hidastaa opiskelua. Mutta jos on saanut opiskelupaikan, niin lähtökohta on se, että opiskelu on täysipäivästä, Heikkinen sanoo.
Hänen mukaansa hallituksen sivistyspoliittinen ministeriryhmä on yksimielinen tehostamistarpeesta, muttei ole ainakaan toistaiseksi esittänyt opiskeluaikojen rajaamista.
– Tässä vaiheessa ei vielä ole tämän tason ratkaisuja valmiina.
Ministeriryhmä sanoi kesäkuussa julkaistussa kannanotossaan, että voimavaroja tehostamiseen saadaan korkeakouluverkon rakenneuudistuksella.