10–14 miljardia euroa on toinen ja 2,5–3,5 miljardia euroa on toinen avainluvuista eduskunnan tarkastusvaliokunnalle keskiviikkona jätetyssä, Suomen harmaan talouden todellisuutta ja suuruusluokkaa kuvaavassa tutkimuksessa.
Ensimmäinen summa kertoo, miten suureksi harmaa talous kaiken kaikkiaan on vuoden 2008 verotarkastustulosten perusteella arvioitu. Summa vastaa 5,5–7,5 prosentin osuutta bruttokansantuotteesta.
2,5–3,5 miljardia euroa puolestaan on määrä, joka tutkimuksen mukaan jäi Suomen valtiolta samana vuonna saamatta sille kuuluvia verotuloja. Tämän lisäksi valtion kassaan jäi kertymättä useita satoja miljoonia sosiaalivakuutusmaksuja.
Harmaa talous kansainvälistyy
Harmaa talous ja sen aiheuttama kilpailuhaittojen lisääntyminen erityisesti rakennus-, ravintola- ja kuljetusaloilla on ollut tiedossa. Suurimmat harmaan talouden ongelmat liittyvät rakennusalaan, jonka arvonlisämenetykset olivat 260 miljoonaa euroa vuodessa.
Rakennusalan työvoimasta on 15 prosenttia ulkomaisista ja puolet heistä ei maksa veroa Suomeen. Näin ulkomaille valuu vuosittain vähintään 400 miljoonan euroa.
Tuore tutkimus tuo esille myös harmaan talouden kiihtyvän kansainvälistymisen.
Ilmiö on niin vahva, että se saa tutkimuksen vastuuhenkilön Markku Hirvosen toteamaan, että Suomi on eräänlainen veroparatiisivaltio.
Ulkomaille maksettuihin osinkoihin liittyvät Hirvosen mukaan todella mittavat verointressit. Osingot voidaan nykyään maksaa ilman tarkempaa selvitystä saajasta 15 prosentin lähdeverolla.
Verottajan tekemä selvitys kertoo ilman veroja maksettujen osinkojen suhteellisen osuuden olevan kaiken aikaa lisääntymässä. Niitä ohjataan sellaisiin valtioihin, joiden kanssa Suomen tekemien verosopimusten mukaan voidaan lähdevero jättää tekemättä.
Muun muassa Yhdysvaltojen kanssa pari vuotta sitten tehty sopimus nollaverokannasta merkitsi sitä, että Suomen näistä osingoista saamat verotulot tippuivat yhdessä vuodessa 40 miljoonalla eurolla.
– Suomi käytännössä toimii eräänlaisena veroparatiisina, koska omistuksen ollessa nimetöntä Suomi ei pysty antamaan toiselle valtiolla tietoja pyynnöstä huolimatta.
Suomi tarjoaa näin nimettömiä sijoitusmahdollisuuksia omissa maissaan veroja kiertäville tai rikollista rahaa peseville.
Samaan aikaan maa toimii Venäjän kauppaan kohdistuvan kansainvälisen rikollisuuden kauttakulku- ja tukialueena.
Satoja miljoonia valuu ulkomaille
Kansainvälisiä sijoitusmahdollisuuksia käyttävät suomalaiset kiertävät veroja. Suomalaisyritykset hyödyntävät EU:n sisäkaupan aukkoja ja satoja miljoonia Suomessa tehdyn työn tuloksista siirtyy verottamatta ulkomaille.
Hirvosen mukaan enintään joka kahdeksas luonnollisten henkilöiden kansainvälisestä sijoitustoiminnasta saatu euro ilmoitetaan verottajalle. Harmaan talouden osuus nousee tässä toiminnassa näin lähes 90 prosenttiin.
Tämä kaikki on mahdollista, koska kansainvälinen sijoitustoiminta on käytännössä kokonaan verovalvonnan ulkopuolella.
Suomalaisten kansainväliseen sijoitustoimintaan liittyvän harmaan talouden määrä on tutkimuksen mukaan vähintään 700 miljoonaa euroa. Lisäksi valtiolle tulee vuodessa 300–600 miljoonan euron veromenetykset tuntemattomille ulkomaalaisille maksetuista osingoista.
Heikko valvonta ykkösongelma
Harmaan talouden torjunnan ongelmia tutkimuksessa kartoitettiin muun muassa viranomaiskyselyllä.
Perusongelmaksi on osoittautunut valvonnan heikko kattavuus. Säästötoimien seurauksena ovat viranomaisten jo ennestään heikot resurssit vähenemässä.
– Todennäköisyys sille, että pieni yritys joutuu verotarkastuksen kohteeksi on yhden suhde 200:aan, toteaa Hirvonen esimerkkinä ja muistuttaa, että näiden yritysten tilinpäätösten julkisuuskäytäntöön ollaan kaiken lisäksi kaavailemassa helpotuksia.
– Verohallinnolta puuttuu keinot valvoa Suomessa olevaa ulkomaista yritystoimintaa. Kenelläkään ei ole vastuuta näiden yritysten työntekijöiden veroista.
Pimeää palkkaa saaneet joutuvat harvoin oikeuteen eikä rikosprosessiin joutuminen jakaudu tasaisesti harmaaseen talouteen osallistuvien kesken.
Törkeistä vero- ja muista talousrikoksista langetettavien rangaistusten määrää pitäisi Hirvosen mukaan korottaa.
Uotila: Resursseja lisää
Panostukset harmaan talouden vastaisen taistelun resursseihin toisivat jo lyhyellä aikavälillä niihin sijoitut eurot moninkertaisesti takaisin, katsoo tarkastusvaliokunnan jäsen Kari Uotila (vas.). Hän pitää käsittämättömänä sitä, valtion tuottavuusohjelman ja kehysbudjetoinnin seurauksena näin ei pystytä tekemään.
– Esimerkkinä tiedän, että viime vuonna jäi 40 vakavan talousrikosjutun käsittelyä resurssipulan takia kesken.
Tutkimus lähtee laajalle lausuntokierrokselle. Tarkastusvaliokunta palaa asiaan syksyllä. Tavoitteena on saada asia koko eduskunnan käsittelyyn vielä ennen uuden eduskunnan valintaa.
Perjantaina ilmestyvässä Viikkolehdessä esitellään, mitä keinoja Markku Hirvonen esittää harmaan talouden torjumiseksi.