Puolustusministeri varustaisi nuorista it-osaajista ”Cyber-armeijan”
Puolustusministeri Jyri Häkämies (kok.) haluaisi laajentaa Suomen varusmiespalvelusta ”Cyber-puolustukseen”. Hän kääntäisi nettisukupolven Suomen puolustuksen vahvuudeksi.
– Heitän ajatuksen varusmieskoulutuksen laajentamisesta Cyber-puolustukseen. Nykyisen nettisukupolven joukossa on kykyä ja motivoituneisuutta tietotekniikan eri osa-alueilla. Olisiko olemassa mahdollisuus kohdentaa varusmiesten osaamista myös uusien uhkien alueelle ja siten hyödyntää nuorisomme osaamista ja motivoituneisuutta, Häkämies kysyi Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) asevelvollisuusseminaarissa keskiviikkona.
Hän vertasi ajatusta tapaan, jolla puolustusvoimat hyödyntää huippu-urheilijoita urheilujoukoissa ja kouluttaa heistä maavoimien tiedustelijoita.
Häkämiehen nörttijoukot olisivat eräänlainen urheilujoukkojen vastakohta. Hän halusi kuitenkin olla realisti ja uskoi, että hänen aloitteensa tyrmätään oitis.
– Voi olla, että ajatukseni ammutaan alas, mutta olkoon tämä esimerkki avoimesta keskustelusta ja uusista ajatuksista, Häkämies totesi.
Tuleva hallitusohjelma ottaa kantaa asevelvollisuuteen
Häkämiehen mukaan nykymallin mukainen asevelvollisuusjärjestelmä ja sen muuttaminen ovat matkalla tulevaan hallitusohjelmaan. Ykkössyiksi hän mainitsi kiristyvän julkisen talouden sekä puolustusmateriaalin kallistumisen.
Uutta hallitusohjelmaa pohjustamaan Häkämies on asettanut työryhmän selvittämään asevelvollisuuden tulevaisuutta. Työryhmän puheenjohtajana toimii F-securen perustaja Risto Siilasmaa. Työryhmään kuuluvat myös muun muassa Ylen entinen toimitusjohtaja Mikael Jungner sekä Marko Ahtisaari. Työryhmän varsinaisissa jäsenissä ei ole yhtäkään ammattiupseeria.
Häkämies on perustellut työryhmän värikästä kokoonpanoa sillä, että hän haluaa kuulla näkemyksiä, joita ei voi arvata ennalta. Siksi hän ei halunnut, että asevelvollisuuden selvittäminen jätettäisiin everstien ja kenraaleiden tutkittavaksi.
Seminaarissa Siilasmaa ei halunnut kertoa, mihin johtopäätöksiin hänen vetämänsä työryhmä on tulossa.
Hän kuitenkin vahvisti, että palkka-armeijaan siirtyminen ei ole realistinen vaihtoehto. Sen sijaan muut asevelvollisuusjärjestelmien variaatiot kuten niin sanottu valikoiva asevelvollisuus ovat vahvasti mukana työryhmän selvitystyössä.
Puheenvuorossaan Siilasmaa korosti lisäksi, että työryhmä selvittää myös nykyisen siviilipalvelusjärjestelmän kehittämistä.
Vaihtoehtona olisi siten myös niin sanottu Saksan malli, jossa siviilipalvelusmiehet toimisivat erilaisissa ”yhteiskunnan elintärkeiden tehtävien” kuten palo- ja pelastustoimen tai terveydenhuollon tukitehtävissä rauhan ja myös mahdollisen kriisin aikana.
Saksassa valtaosa ikäluokasta suorittaa tämäntyyppisen siviilipalveluksen ja vain vähemmistö perinteisen aseellisen varusmiespalveluksen.