Vaikeasti päihdeongelmaisten hoitoon erikoistuneen Järvenpään sosiaalisairaalan tulevaisuus on joutunut uhanalaiseksi. Samaan aikaan alkoholista on tullut työikäisen väestön yleisin kuolinsyy.
– Emme ole vielä konkurssissa, mutta Reumasairaalan kohtalo saattaa pahimmassa tapauksessa toistua, jos kuntien kiristynyt linja hoitoonpääsyn sallimisessa jatkuu, sairaalan ylilääkäri Antti Holopainen toteaa.
Noin 130 henkilöä työllistävässä sairaalassa on aloitettu yt-neuvottelut säästöjen aikaansaamiseksi. Säästötarpeeksi on arvioitu tässä vaiheessa enintään 20 henkilötyövuotta.
– Kuluvan vuoden neljän ensimmäisen kuukauden aikana hoitopäiväkertymä on alle yli 20 prosenttia alhaisempi kuin vuosi sitten. Käyttöaste on pysynyt alle 50 prosentin. Kuitenkaan mitään viitteitä siitä, että hoitoa vaativat päihdesairaudet olisivat vähentyneet, ei ole havaittavissa.
Käyttöasteen pysyminen alhaisena johtuu Holopaisen mukaan siitä, että maksusitoumusten saaminen on viime vuosina vaikeutunut kuntien kurjistuneen taloustilanteen vuoksi. Jo edellisen laman aikana, 1990-luvun alussa, leikattiin samalla hoitoonpääsyn estomenetelmällä puolet laitoskuntoutuskapasiteetista.
– Suomalaisen yhteiskunnan turvallisuus vaarantuu vakavasti, jos jo aiemmin vähentynyttä kapasiteettia leikata rajusti. Hoitamattomat päihdehäiriöt aiheuttavat käytöshäiriöitä, jotka näkyvät paitsi turvallisuusuhkana ulkopuolisiin, erityisesti sietämättöminä koti- ja perheväkivaltatilanteina, työ- ja toimintakyvyn laskuna sekä kasvaneena työikäisten ihmisten kuolleisuutena. Alkoholiperäinen kuolleisuus on noussut kuolinsyiden kärkeen sekä työikäisillä miehillä että naisilla pari vuotta sitten, Holopainen muistuttaa.
Adressi sairaalan tukemiseksi
Sosiaalisairaalan työntekijät ovat laittaneet adressit.com -sivustolle adressin sairaalan säilyttämisen puolesta. Työntekijät muistuttavat, että Järvenpään sosiaalisairaalassa hoidetaan vaikeasti päihdeongelmaisia henkilöitä, joilla on psyykkisiä oheissairauksia, kuten kaksisuuntainen mielialahäiriö, vakava persoonallisuushäiriö tai skitsofrenia.
Päihdepotilaan kuntoutus- ja laitoshoito on harkinnanvaraista. Vaikka lääkäri on todennut päihdekuntoutuksen tarpeelliseksi, kunta voi arviosta huolimatta päättää olla myöntämättä maksusitoumusta moniammatillista erityisosaamista vaativaan hoitoon. Henkilökunnan mukaan vaikeasti päihderiippuvaisen, psyykkisesti oireilevan hoidotta jättäminen voi kuitenkin tulla kunnille vielä kalliimmaksi kuin hoito.
Henkilökunnan mukaan valtion johto kiinnitti viime talvena huomiota Järvenpään sosiaalisairaalan valtakunnalliseen erityisasemaan. Sairaalan rahoituspohjan turvaamista pidettiin tärkeänä, mutta mitään konkreettista tilanteen korjaamiseksi ei kuitenkaan ole tapahtunut. Sen vuoksi sairaalassa on jouduttu yt-neuvotteluihin.
Järvenpään sosiaalisairaala on vuodesta 1951 toiminut valtakunnallinen erityisyksikkö. Heinäkuussa 1994 sairaala siirtyi valtion omistuksesta A-klinikkasäätiölle, jonka alaisuudessa se toimii tavoittelematta taloudellista voittoa.