Valtiontalouden tarkastusvirasto antoi keskiviikkona murska-arvion valtion tuottavuusohjelman tuloksista. Viraston mukaan tuottavuusohjelmaa johtava valtiovarainministeriö on luonut edellytykset henkilöstötavoitteiden eli henkilöstövähennysten saavuttamiseksi. Tuottavuuden osalta vastaus ei ole yhtä yksiselitteinen.
Tuottavuusohjelman käynnisti Matti Vanhasen ensimmäinen hallitus vuonna 2003. Tavoitteena on vähentää valtion työpaikkoja, jotta yksityiselle sektorille riittäisi työvoimaa.
Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan tuottavuuden parantaminen näyttikin olleen aidosti ohjelman ensisijainen tavoite. Vuoden 2005 hallituksen kehyspäätöksestä lähtien ohjelman toteutuksen ensisijaiseksi tavoitteeksi näyttää tulleen henkilöstön vähentäminen. Tuolloin valtiovarainministerinä toimi SDP:n Eero Heinäluoma.
Yksinkertaistettuja arvioita
Tuottavuusohjelmaa ja julkisen sektorin tuottavuuden parantamista perustellaan yleisimmin työvoiman tarjonnan vähentymisellä ja julkisen talouden menopaineilla. Tuottavuusohjelman valmisteluvaiheessa esitetyissä perusteluissa ja oletuksissa on kuitenkin niiden pätevyyteen liittyviä ongelmia, tarkastusvirasto huomauttaa.
Valtiovarainministeriö ei ole eritellyt valtio- ja kuntasektorin itsenäistä vaikutusta esittäessään työvoiman tarjonnan vähenemiseen liittyviä uhkakuvia.
Lisäksi skenaariossa on yksinkertaistettu työvoimapulan syntymistä suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. Tuottavuusohjelmassa on painotettu henkilöstön vähennyksiä hallituskaudella 2007–2011, vaikka työikäisen väestön määrä alkaa vähentyä vasta vuonna 2010 ja eläköityminen on suurempaa seuraavalla hallituskaudella, vuosina 2011–2015.
Laskennallinen säästö 1,5 prosenttia
Julkisten menojen kasvupaineen lievittämisessä valtion henkilöstön vähentämisen laskennallinen säästö tulee olemaan noin 1,5 prosenttia valtion budjetista. Täysimääräisesti se ei realisoidu, koska 40–75 prosenttia säästöistä jää hallinnonalojen käyttöön.
Tarkastuksessa ilmeni, ettei henkilöstövähennystavoitteiden määrittely ole aukottomasti nojannut todelliseen tuottavuuspotentiaaliin eikä vähennysten taustalta kaikilta osin löydy tuottavuustoimenpiteitä. Tarkastusvirasto toteaa tarkastuksen perusteella, että hallinnonaloilla on jouduttu tekemään myös sellaisia henkilöstön vähennyksiä, jotka eivät liity tuottavuutta tehostaviin hankkeisiin tai prosesseihin.
Palvelutarvetta leikataan henkilöstön vähentämiseksi
Tuloksellisuustarkastuksessa nousi esiin viisi erilaista toimenpidetyyppiä, joilla hallinnonalat toteuttavat tuottavuusohjelmaa.
Osittain toteutetaan aidosti tuottavuutta lisääviä toimenpiteitä, joiden ansiosta henkilöstötarve pienenee.
Mutta sen lisäksi ulkoistetaan tai yhtiöitetään toimintoja, jolloin valtion budjettitalouden henkilöstö pienenee, mutta tuottavuus ei automaattisesti parane.
Joillain hallinnonaloilla pyritään vaikuttamaan palvelutarpeen pienenemiseen, jotta henkilökunnan tarve vähenisi. Joillain taas vähennetään henkilöstöä vain, koska henkilöstöä pitää vähentää.
Hallitus on ilmaissut tavoitteen näin:”Tuottavuustoimenpiteet johtavat henkilöstömäärän pienenemiseen.”
Tarkastusvirasto pitää tätä ongelmallisena. Käytännössä valtionhallinnon henkilöstöä joudutaan vähentämään muutoinkin kuin tuottavuutta lisäävien toimenpiteiden vapauttamana. Tällöin riskinä on, että palvelujen laatua ja saatavuutta ei pystytä turvaamaan.