Oli maahan saapumisen motiivi mikä hyvänsä, tavoitteena on maahanmuutto- ja Eurooppa-ministeri Astrid Thorsin mukaan aina vetää tulija suomalaiseen yhteiskuntaan – työhön ja kouluttautumaan. Tässä tarvitaan resursseja etenkin kunnissa.
– Tarpeita on erilaisia ja niihin pitää pystyä vastaamaan. Yhdet tarvitsevat luku- ja kirjoitustaitoa, toiset koulutusta ja jotkut nopeaa työllistymistä.
Kaikissa kunnissa ei kielenopetus ole Thorsin mielestä mallillaan. Suomen tai ruotsin oppiminen on kuitenkin aivan olennainen kysymys.
Asuntopolitiikkaa Thors pitää erityisen tärkeänä.
– Ei saisi syntyä alueita, joissa ei huolehdita asuntokannasta ja syntyy slummiutumista. Tästä on varoittavia esimerkkejä muualta.
Kaupunginosien pitää olla monimuotoisia ja se on Thorsin mukaan pidettävä mielessä, kun käynnistetään asuntoprojekteja. Samoissa kortteleissa pitää olla erilaisia asumismuotoja, Thors tähdentää.
– Pelkkä työntekokaan ei riitä, jos tulijalle ei synny muita kiinnekohtia yhteiskuntaan.
Kolmannen sektorin järjestöjä Thors pitää hyvin tärkeinä syrjäytymisen estäjinä.
– Onneksi meillä on hyvää työtä tekeviä urheilu-, nais- ja nuorisojärjestöjä. Ehkä se on juuri tällainen suomalainen malli, jota tulee vaalia.