Nuorisotyöttömyys ja tuottavuuden kasvattaminen vilisivät edustajien puheissa, kun eduskunta tiistaina kävi keskustelua hallitukselta sen viimeisenä toimintavuonna odotettavissa olevista toimenpiteistä. Näkymä lähivuosiin ei ollut ruusuinen.
– Meillä ei ole tiedossa tulevaisuudessa riittäviä varoja kansalaisille antamamme hyvinvointilupauksen täyttämiseen, pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) aloitti ja totesi kansakunnan olevan elämässä yli varojensa.
Vanhanen edellytti tilanteen pelastamiseksi tuttuja lääkkeitä: työurien pidentämistä, rakenteellisen työttömyyden vähentämistä ja tuottavuuden nostoa.
– Työurien pidentäminen on keinoista sekä sosiaalisesti että sukupolvien kesken oikeudenmukaisin, hän sanoi.
Kansantalous dieetille
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) esitteli Suomen kansantaloudelle leikkisästi Kataisen dieetin.
– Kyse ei ole hengiltä laihduttamisesta, vaan terveyttä edistävästä dieetistä, hän selvitti vertauskuvaansa.
– On muutettava elämäntapoja terveellisemmiksi. On lisättävä liikuntaa ja karsittava turhat kalorit pois.
Todellisiksi keinoiksi hän luetteli paremman työssä jaksamisen, paremmat julkiset palvelut ja talouskasvua vahvistavat verouudistukset, jotta vuotuinen miljardista puoleentoista miljardiin asettuva talouden tasapainotuksen tarve täyttyisi seuraavina kahdeksana vuotena.
Työttömiltä kuulemaansa ihmettelyyn siitä, miten pidentää työuraa työttömänä Katainen totesi olevan kuitenkin tosiasia, että jos kymmenen prosenttia työväestä on työttömänä, jää vielä 90 prosenttia niitä, jotka ovat töissä.
– Työpaikkansa säilyttäneiden ja työpaikan löytävien kohdalla on edelleen tarve päästä pidempään työuraan, hän painotti.
Vasemmistoliiton Esko-Juhani Tennilä arveli, että tällä dieetillä on väärä kohde, kun yli miljoonan pienituloisen reaalitulot putoavat kuluvana vuonna.
Myös SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen ilkkui dieettiä.
– Väärin toteutettu dieetti voi olla myös tuhoisa, hän varoitti.
Jo istunnon aikana Keskustanuoriltakin tuli lehdistötiedote, jossa järjestö ilmaisi järkytyksensä Kataisen kaavailemasta dieetistä.
– Kataisen matokuuri kohdistuu ennen kaikkea työttömiin, opiskelijoihin, eläkeläisiin ja muihin pienituloisiin, järjestö totosi ja piti kuuri anorektisena.
Arhinmäki tarjosi kättä
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki kertasi hallituksen puolentoista vuoden aikana tekemät arviointivirheet talouden taantuman tulosta Suomeen. Hän muistutti Vasemmistoliiton jo toissa syksynä vaatineen pikaista elvytystä laman torjumiseksi.
– Tuolloin Vanhanen ja Katainen väittivät Vasemmistoliiton pelottelevan, hän sanoi, mutta lohdutti:
– On täysin inhimillistä, että politiikassa voi erehtyä.
Arhinmäki piti hallituksen kaavailemia vanhuseläkeiän mekaanista nostoa, menoleikkauksia ja julkisen sektorin supistamista huonoina tapoina selvitä talouskriisistä.
– Tuore tutkimus osoittaa esimerkiksi terveydenhuollon yksityistämisen tulevan kalliiksi, hän totesi ja vertasi suomalaista hyvinvointivaltiota muihin Pohjoismaihin.
– Meidän julkinen sektorimme on huomattavasti pienempi. Myös Suomen veroaste on jo nyt Pohjoismaiden alhaisin.
Arhinmäki oli huolissaan aikeista katkaista niin kutsuttu eläkeputki. Hänestä aie ei pidentäisi työuria, vaan heikentää ikääntyvien työttömien asemaa.
Arhinmäki totesi myös, että työurat eivät pitene, jos ihmiset uupuvat työssään. Hän tarjosi lääkkeeksi työn jakamista.
– Työn jakaminen työaikaa lyhentämällä vähentää myös työttömyyttä, hän jatkoi. Hän esitti lisäksi oppivelvollisuusikärajan nostamisesta 18 ikävuoteen nuorisotyöttömyyden torjumiseksi.
Arhinmäki tarjosi kättä hallitukselle oikeudenmukaisemman verotuksen, tehokkaamman työllisyyspolitiikan ja perusturvan puolustamiseksi. Ainakin Katainen nyökkäili, että kyllä tartutaan. Salista kuitenkin kuului ivallisia huutoja vasemmiston teatteriesityksestä.
Heinäluoma vetosi Niinistöön
SDP:n eduskuntaryhmän tuore puheenjohtaja Eero Heinäluoma yhtyi eduskunnan puhemies Sauli Niinistön (kok.) lauantaina Ylellä esittämiin näkemyksiin, joissa tämä vaati uutta suuntaa hallituksen talouspolitiikkaan.
Heinäluoman mielestä huoli hallituksen toimintakyvystä ja päätösten viipymisestä on aiheellinen. Heinäluoma kaipaa muun muassa parannusta kuntarahoitukseen.
Hän esitti lisäksi muutamaan kertaan pääomaverotuksen kiristämistä ja arvioi opposition lisäksi monien hallituksen puoleltakin kannattavan sitä.
– Joudun kysymään, miksi tämä asia ei etene. Onko se kokoomus ja ministeri Katainen, jotka ovat tämän päätöksen esteenä? Heinäluoma kysyi.
Vasemmistoliiton Martti Korhonen ihmetteli hallituksen peräämää tulevaisuuteen satsaamista suhteessa Oulun yliopistossa meneillään oleviin yt-neuvotteluihin.
– Teette historiaa. Koskaan ennen Suomessa ei ole käyty yt-neuvotteluita yliopistoissa, hän sanoi ja ihmetteli, miten tehdä tulevaisuutta, jos niissä paikoissa supistetaan toimintaa, joissa pitäisi tutkia ja kehittää.